”Raivauskiellon merkitystä ei ymmärretä”
ROVANIEMI
Turvepeltojen raivauskielto, lannan levittämisen hankaluudet ja vaatimus viljelijöitä koskevan byrokratian keventämisestä olivat lappilaistuottajien mielen päällä MTK-Lapin maanantaisessa syyskokouksessa.
Lappilaistuottajilta ei heru ymmärrystä aikeille rajoittaa turvemaiden viljelyä. MTK-Lapin puheenjohtaja Juhani Lampela muistutti, että koko Pohjois-Suomi on joutumassa epäreiluun tilanteeseen eloperäisten maidensa vuoksi.
”Euroopan unionin alueella turvemaita on esimerkiksi Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Ruotsissa, mutta missään ei raivata peltoja samalla tavoin kuin Suomessa”, Lampela sanoi.
Lappilaiset pettyivät, kun suomalaispäättäjät eivät ymmärtäneet raivauskiellon merkitystä pohjoiselle Suomelle.
Keskustan lappilaiskansanedustaja Eeva-Maria Maijala kertoi eduskunnan ympäristövaliokunnan olleen turvepeltoasiassa yhtä tietämätön kuin kaikissa muissakin maataloutta koskevissa kysymyksissä.
”Valiokunta ei ymmärrä Lapin olosuhteita. MTK:n rooli viestin tuojana on tärkeä, mutta pelkään pahoin, ettei edes MTK:ssa ymmärretä Lappia”, Maijala sanoi.
Heikki Lehtiniemi Posiolta kysyi, saavatko turvemaista peltoja raivaavat nyt tehdä työnsä loppuun, vai tuleeko lopullinen päätös voimaan takautuvasti.
”Uskon, että tekeillä olevat pellot saa tehdä loppuun”, syyskokouksessa alustanut MTK:n valtuuskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa vastasi.
Lappilaisviljelijät ihmettelivät myös lietelannan levityksen takarajasta pidettyä kädenvääntöä ja siitä tullutta häviötä.
Päätöksestä katsottiin koituneen paljon harmia lappilaisille. Pellot kantoivat koko syksyn ajan huonosti. Antti Jäärni Simosta jyrähti, ettei lantaloiden suurentaminen voi olla ratkaisu lantakysymykseen.
”Voi vain kysyä, mihin kolmen vuoden lannat kuvitellaan sitten levitettävän. Päättäjien pitää antaa meille realistiset vaihtoehdot.”
Mikko Koivisto Ylitorniolta peräsi myös vaihtoehtoja lannan levityksessä. Hänen mielestään valtaa pitävien täytyy ottaa vastuuta.
Turvepelloista ja lietelannasta käydyt byrokraattiset kädenväännöt osoittivat lappilaisviljelijöiden mielestä sen, että ympäristökysymyksiä pyörittävä virkamieskoneisto on liian raskas.
”Maatalouden virkamieskunta koostuu Viikissä opiskelleista kurssikaveruksista, jotka eivät pysty arvostelemaan toistensa päätöksiä, vaikka ne olisivat kuinka huonoja tahansa”, Matti Rissanen Sodankylästä sanoi.
AUNI VÄÄRÄNIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
