Ennakkoeläkkeelle yllätyssuosio: Nostajista valtaosa jatkaa töissä täysillä

60 prosenttia työssä käyvistä vastaajista kertoi jatkavansa töissä kuten ennenkin. Tämä on uudessa eläkelajissa mahdollista. Kuva: Jukka Pasonen

Syyt osittaisen vanhuuseläkkeen hakemiseen. Kuva: Jukka Pasonen

Kuusi kymmenestä työssä käyvästä osittaisen vanhuuseläkkeen nostajasta jatkaa töissä täysin tunnein. Eläke-ennakkoa omasta vanhuuseläkkeestä hakeneet kertovat pääsyyksi epävarmuuden omasta eliniästään ja terveydestään.

Eläketurvakeskus tutki kyselyllä toukokuussa syitä, miksi osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetut yli 61-vuotiaat työelämässä tai sen ulkopuolella olevat ovat hakeneet eläke-ennakkoa. ETK julkistaa selvityksen tänään keskiviikkona 14.6.

Tärkeimmäksi syyksi haastatellut kertoivat epävarmuuden omasta eliniästään ja terveydestään. Ennakko eläkkeestä toi myös taloudellista liikkumavaraa. Vajaa kolmasosa osittaisen eläkkeen ottajista on ilman työtä.

"Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla", kuvaa Eläketurvakeskuksen ETK:n erikoistutkija Noora Järnefelt hakijoiden yleisintä syytä ja motiivia osittaisen vanhuuseläkkeen ottamiseen.

Vuoden vaihteessa voimaan tullut uusi eläkelaji on ollut odotettuakin suositumpi. Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.

Maatalousyrittäjiä joukossa on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Melan, mukaan 250 henkilöä. Määrä on noussut nopeasti sen jälkeen, kun ensimmäiset eläkkeet menivät helmikuun alussa maksuun.

Ehkä yllättävintä eläke-ennakon ottaneiden osalta on ollut se, että valtaosa aktiivityöelämässä olevista on jatkanut töissä täysin tunnein.

Järnefelt kertoo, että 60 prosenttia työssä käyvistä vastaajista kertoi jatkavansa töissä kuten ennenkin. Tämä on uudessa eläkelajissa mahdollista. Eläke-etuutta voi nostaa myös esimerkiksi 25 tai 50 prosenttia tulevasta eläkkeestään ja vähentää vastaavasti työaikaa.

90 prosenttia kertoo ottaneensa eläkeförskottia 50 prosentin osuudella. Keskimääräinen eläke on ollut 900 euroa kuukaudessa.

Työnantajallekaan ei tarvitse kertoa osittaisen vanhuuseläkkeen nostamisesta.

"Työnantaja ei saa tietoa eläkkeen nostamisesta, ellei sitä itse kerro. Palkansaajista vain viidennes oli ottanut asian esille työpaikalla ja sopinut työajoista", ETK:n Järnefelt kertoo tutkimustuloksista.

Työnantajalla on vahva velvoite järjestää työajan lyhentämismahdollisuus, jos työntekijä sitä haluaa.

ETK:n tutkimuksesta ja tilastoista vastaava johtaja Mikko Kautto arvioi ensimmäisenä vuotena kertyvän tasaisen vauhdin taulukolla 15 000–20 000 osittaisen vanhuuseläkkeen hakijaa.

"Nyt on monta ikäluokkaa tullut kerralla uuden etuuden piiriin, seuraavina vuosina heitä tulee ikäluokka kerrallaan", Kautto arvioi uuden eläkelajin saamaa suosiota.

ETK:n tutkimuksessa haastateltiin 500 suomalaista, jotka olivat aloittaneet osittaisella vanhuuseläkkeellä helmi-maaliskuussa 2017. Haastattelut toteutti Taloustutkimus Oy.

Lue koko artikkeli keskiviikon 14.6.2017 Maaseudun Tulevaisuudesta.

Korjattu 14.6. klo 9.07 60 prosenttia työssä käyvistä jatkaa töissä kuten ennenkin, ei 60 prosenttia kaikista vastaajista.