Tuulivoimayhtiö maksaakylälle kehittämisrahaa
Yksi Vuorenkylän tuulivoimaloista tulisi suunnitelmien mukaan tämän kesämökin vastarannalle. Osa mökkiläisistä vastustaa myllyjen rakentamista. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoHartolan Vuorenkylä-seura toivottaa tuulivoiman tervetulleeksi paikkakunnalle. Tuulivoimayhtiö ja kylä ovat tehneet sopimuksen, josta hyötyvät kaikki alueen asukkaat.
Jos voimalat rakennetaan, kylä saa 25 vuoden aikana muun muassa 100 000 euroa kehittämisrahaa ja mahdollisesti tuliterät laajakaistayhteydet.
MT kirjoitti Vuorenkylän tuulivoimahankkeesta 1.6., jolloin ääneen pääsivät hanketta vastustavat kesämökkiläiset.
Vuorenkylä-seuran varapuheenjohtaja Tapio Mattlarin mukaan kylän 150 vakituisesta asukkaasta vain muutama vastustaa tuulivoimaloita.
”Käytännössä siis voi sanoa, että kylä on yksimielisesti hankkeen takana.”
Tuulivoimayhtiö aikoo uusia alueen sähkölinjoja yli kahdella miljoonalla eurolla. Lisäksi kylä saa oman sähköaseman.
Mattlar on uudistuksista innoissaan: ”Ne parantaisivat kylän sähkövarmuutta taajamatasolle, kun nyt on ollut isoja ongelmia sähköjen kanssa. Muun muassa tapaninpäivänä oli sähköt 18 tuntia poikki.”
Sopimusmallissa tuulivoimayhtiö maksaa vuosittain tuhansia euroja kyläyhdistykselle. Mattlar suunnittelee, että kertyvillä 100 000 eurolla voidaan maksaa omavastuuosuuksia EU-rahoitteisiin projekteihin. Siten kylän kehittämiseen voidaan saada jopa puoli miljoonaa euroa.
Kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma Suomen Kylätoiminta ry:stä kertoo, että Vuorenkylän tapauksessa on sovellettu ruotsalaista Jämtlannin sopimusmallia. Naapurimaassa on yleinen käytäntö, että tuulivoimayhtiöt maksavat kylille kehittämisrahaa. Se voidaan sopia könttäsummaksi tai tietyksi osuudeksi tuulivoimaloiden vuotuisista tuotoista.
”Ruotsissa se on yleensä noin 0,3 prosenttia liikevoitosta, jos myllyjä on alle neljä. 120-metrisen myllyn osalta se tekee noin 2 000 euroa vuodessa. Ehdot eivät muutu, vaikka myllyt myytäisiin toiselle yhtiölle.”
Kuisma on ollut Vuorenkyläläisten apuna neuvottelemassa Suomen ensimmäistä sopimusmallia. Hänen mielestään kylänkehitysraha on ainoa toimiva tapa saada maanomistajan lisäksi muulle kylälle korvausta mahdollisesta maisema- ja meluhaitasta.
”Haittojen vastapainoksi kylä saa paremman sähkön laadun, laajakaistayhteydet ja kuljetusten takia parannetut tiet.”
Kuisma kertoo, että Suomen kylätoiminta on ehdottanut Tuulivoimayhdistykselle sopimusmallin käyttöönottoa muissakin tuulivoimahankkeissa. Malliin ei sisällytetä maanvuokrakysymystä, koska sen maanomistaja ja yhtiö neuvottelevat keskenään.
Kuisma toivoo, että sopimusmalli edistää tuulivoiman rakentamista valtion tavoitteiden mukaisesti.
Tuulivoimayhtiö Ilmatar on perustanut Hartolaan paikallisen energiayhtiön eli Ilmatar Hartolan, joka maksaa veroja kyseiseen kuntaan. Kuisman mukaan se on yksi tapa tulla vastaan paikallisyhteisöä.
Toimitusjohtaja Kalle Pykälä Ilmatar Windpowerista kertoo, että yhtiö pyrkii tekemään kaikkensa välttääkseen yhteentörmäykset. Asukkaille on järjestetty kuulemistilaisuuksia ja tuulivoimaloiden sijaintipaikkaa hiotaan kunnan kanssa. Pykälän mukaan markkinoilta löytyy myös keskivertoa hiljaisempia voimaloita, joita harkitaan Hartolaan.
Lisäksi myllyn lavat voidaan pinnoittaa, jotta niihin ei muodostu jäätä. Siten varmistetaan viereisen laskettelukeskuksen turvallisuus.
”Sellaisia voimaloita emme tietenkään halua rakentaa, jotka jouduttaisiin sieltä purkamaan”, Pykälä painottaa.
Toimitusjohtajan mukaan Ilmatar aikoo viihtyä Hartolassa pitkään.
”Emme aio myydä voimaloita pystyttämisen jälkeen kansainvälisille yhtiöille, vaan jatkamme toimintaa alueella.”
Vuorenkylään aiotaan rakentaa kolme 2–3 megawatin tuulivoimalaa. Hankkeen ympäristöselvitykset ovat vielä kesken.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
