Itämeren kalasta saisi ympäristö-ystävällistä rehua kalankasvatukseen
Pro Agria Pohjois-Karjalan kalanviljelylaitosten toiminnanjohtaja Kari Kujala kertoo, että ison osan maailmanmarkkinoiden kalajauhosta ostavat kiinalaiset sikojen ruuaksi. Jaakko Kilpiäinen Kuva: Viestilehtien arkistoItämerestä peräisin olevan rehun käyttö voitaisiin huomioida kalanviljelyn luvituksessa.
”Itämeri-rehu olisi hyvä mahdollisuus ympäristölle”, toteaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Jari Setälä.
Itämeri-rehulla tarkoitetaan sellaista rehua, joka on valmistettu Itämerestä saadusta kalasta. Myös rehun kasviraaka-
aineet korvataan Itämeren alueen tuotannolla.
Ravinteiden kierrätys ja Itämeri-rehun käyttö voivat täydentää vesiensuojelutoimia mutteivät korvata niitä, kommentoi ympäristöneuvos Hannele Nyroos ympäristöministeriöstä.
”Lupaharkinnassa ja tuotantomääriin vaikuttavissa lupamääräyksissä voidaan ottaa huomioon toiminnasta aiheutuvia haittoja ja vahinkoja vähentävät toimet, jos ne toteutetaan ympäristönsuojelulain periaatteiden mukaisesti ja niiden vaikutukset tunnetaan.”
Tällä hetkellä Suomessa käytettyjen kalarehujen kalaraaka-aineesta valtaosa pyydetään Itämeren ulkopuolelta Atlantilta.
Setälän mukaan aina on olemassa riski, että rehujen kalaraaka-aineet ovat peräisin ylikalastetuilta alueilta.
Tärkeimmät Itämeri-rehun raaka-aineet olisivat silakka ja kilohaili, sanoo Setälä.
”Silakka ja kilohaili saadaan markkinoille ilman tukia. Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen, kalastukseen tarvitaan taloudellista tukea.”
Tällä hetkellä ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto tuottaa Itämeri-rehua on laivata saalis Ruotsiin ja kuljettaa Tanskaan kalajauhotehtaalle, kertoo Setälä.
Suomessa ei ole kalajauhotehdasta. Raisioagro on ainoa suomalainen kalarehunvalmistaja. Se ostaa rehuissa käytettävää kalajauhoa Tanskasta ja Islannista.
”Kotimaisen kalajauhotehtaan perustamisen pullonkaula on riittämätön raaka-aine”, sanoo kalanrehujen kehityspäällikkö Knut-Olof Lerche Raisioagrosta.
Esimerkiksi Tanskassa kannattavaa kalajauhotehdasta varten tarvitaan laskelmien mukaan vähintään 230 000 tonnia kalaraaka-ainetta vuosittain. Kalastuksen ja kalanviljelyn koko volyymi oli esimerkiksi vuonna 2010 vajaat 170 000 tonnia.
”Riittävän raaka-aineen lisäksi kalajauhotehtaalle tarvittaisiin dioksiininpoistolaitos, jossa kerätään silakan dioksiini talteen. Ilman poistoa silakkaa ei voi käyttää kalanrehuna.”
Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa -ohjelmassa on esitetty myös kuljetustukea Itämerestä poistetulle kalalle, joka viedään Tanskan kalajauhotehtaalle sekä investointitukea kotimaiselle kalajauhotehtaalle.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
