PTT kannustaa valtiota lisälainanottoon – "VM ja poliitikot ovat vanhojen totuuksien vankeina"

PTT:n ennustepäällikön Janne Huovarin mielestä hallituksen pitäisi saada aikaiseksi uudistuksia, joilla lisätään työllisten määrää ja vauhditetaan investointeja. Sekä työllisyys että investoinnit ovat menossa väärään suuntaan. Kuva: Kari Salonen

Pellervon taloustutkimus ennustaa Suomen taloudelle maltillista 1,3 ja 1,2 prosentin talouskasvua tälle ja ensi vuodelle. PTT ennustaa työllisyysasteen nousevan tänä vuonna 72,3 prosenttiin työvoimasta. Vuoden 2020 työllisyysasteeksi PTT ennustaa 72,1 prosenttia. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosentiin hallituskauden loppuun mennessä.

Ennustepäällikkö Janne Huovari arvioi PTT:n talousennusteen julkaisun yhteydessä myös ensi viikolla käytävää hallituksen budjettiriihtä ja ensi vuoden valtion budjettia.

Valtiovarainministeriö esittää loppusummaltaan 57 miljardin euron budjettiehdotuksessaan ensi vuodelle. Budjetin alijäämä on summasta 2,3 miljardia euroa. Hallitus eri ministeriöineen kokoontuu Säätytalolle 17.–18.9. päättämään valtion ensi vuoden budjetista.

Alijäämän rahoittamiseksi PTT:n Huovari suosittaa mieluummin lainaamista suoraan kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta kuin valtion omaisuuden myymistä. Valtio nosti viimeksi elokuun lopussa miinuskorolla kolme miljardia euroa myymällä joukkovelkakirjalainan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. -0,734 prosentin miinuskorolla. Valtiokonttori tienasi lainatessaan rahaa.

"Velkaantumiseen on aina syytä varautua vakavasti. Suomen velkataso ei ole mitenkään korkea kansainvälisesti – ja näkymä on se, että korkotaso myös pysyy matalana", arvioi Janne Huovari.

Hänen mukaansa liikaa pelätään valtion velan ottoa:

"Jos lisävelkaa käytetään aitoihin tulevaisuusinvestointeihin, joilla saadaan lisää talouskasvua, lisätään tuottavuutta tai pienennetään menoja, velanotto on perusteltua."

"Koko julkisen talouden alijäämä on ensi vuonna 1,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämän kasvu talouden hidastuessa ei ole suuri ongelma, ja menojen etupainotteinen kasvattaminen ajoittunee nyt suhdanteen kannalta hyvin."

Ongelmana Huovarin mukaan on se, että rahaa käytetään julkisella sektorilla myös investointiluonteisissa hankkeissa siten, että ne vaikuttavat pysyviin menoihin.

Nollan ja sen allekin menevä korkotaso on hyvin poikkeuksellinen tilanne, joka panee talouden totutut lainalaisuudet uuteen järjestykseen.

"Vanhojen lainalaisuuksien vankeina on niin poliitikkoja kuin valtiovarainministeriön virkamiehiä", Huovari vastaa.

Rahan lainaaminen markkinoilta on Huovarin mukaan myös järkevämpää kuin tulevaisuushankkeiden rahoittaminen valtion omaisuuden myynneillä. Omaisuuden myynnit kasvattavat tulevaisuudessa alijäämää, kun tulot ja osingot valtionyhtiöistä jäävät saamatta.

Euroopan keskuspankin neuvosto pitää Frankfurtissa tänään korkokokouksensa, josta on ennakkoon odotettavissa ainakin talletuskoron lasku ja ohjeistuksen muutos. Uudesta elvytysohjelmastakin puhutaan. Ohjauskorkonsa EKP:n arvellaan pitävän nollassa ainakin vuoden 2020 puoliväliin.

Euroalueen talouskasvun hidastumiseen on vastattu pääasiassa elvyttävällä rahapolitiikalla. EKP:n rahapolitiikka on jo nyt ennätysmäisen elvyttävää, eikä sen teho ole ollut toivottu. PTT:n arvion mukaan "todennäköisesti myöskään uudella rahapoliittisella elvytyksellä ei tule olemaan kovin suurta vaikutusta talouden suunnan kääntämiseksi.

PTT:n Huovarin mielestä euroalueella ja EU:ssa finanssipolitiikka toimisi paremmin. Ongelmana on se, ettei EU:lla ole yhteistä finanssipolitiikkaa, vaan siitä päättävät jäsenvaltiot itse. Tarvetta EU:n yhteiselle finanssipolitiikalle olisi.

Lue lisää: PTT yllättäen hieman optimistisena: "Taloudessa näkyy myös suotuisia merkkejä"

Valtio lainasi miinuskoroilla 3 miljardia, Työllisyysrahastolla kassa pullottaa – palauttaa syyskuussa sijoittajille takaisin 600 miljoonaa euroa