huidunperä Ruotsin maaseutuvieraana Ateneumissa
Naapurimme Ruotsi puhuttaa meitä suomalaisia nyt kahdella erikoisella ja sanottaisiinko että varsin sympaattisella tavalla.
Juuri on saatu iloisia perheuutisia naapurimaan hovista, kun kruununprinsessa Viktoria ja puolisonsa saivat tyttären ja monarkia näin kaivatun kruununperillisen.
Uutiset ja lehtiartikkelit kertovat myös, että Helsingin Ateneumissa on parhaillaan esillä Ruotsin kuulun taiteilijan Carl Larssonin näyttely.
Larsson on maansa kuvataiteen huippuja, sen suosituimpia, 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella laajan tuotantonsa luonut. Taiteilija profiloitui erityisesti aikansa maaseudun ja sen perhe-elämän myönteisenä kuvaajana.
Ateneumin Larsson-näyttely on kerännyt kiinnostunutta yleisöä. Asiaan kuuluu, että näyttelyyn mennään sisällön ansiosta perheittäin ja että myös leikki-ikäiset kuuluvat tämän näyttelyn katsojiin.
Vuonna 1853 syntynyt Carl Larsson oli aikansa maaseutu- ja perhemyönteisen elämänmuodon ensimmäisiä ja maan taidehistorian parhaita kuvaajia.
Väriskaalansa on heleän valoisa, tuotantonsa vesivärejä suosiva ja siten raskaita öljyvärejä ja niiden voimallisia värisävyjä kaihtava.
Merkittävää on, että molemmilla puolin Pohjanlahtea, niin Ruotsissa kuin Suomessakin, oli 1800-luvun loppupuolella taidemaalarinsa, jotka vaikuttivat kotimaassaan erityisen merkittävästi ja mikä erikoista, lisäksi vielä yhtäläisesti ajan maaseudun ja maaseutumaisen elämänmuodon kuvaajina.
Heistä Carl Larsson syntyi 1853, Suomen Eero Järnefelt taas tasan vuosikymmen myöhemmin.
Molemmat opiskelivat Pariisissa, ja molemmille kotiseutu merkitsi aivan erityistä. Larssonille kyse oli Taalainmaasta, Järnefeltille Savosta. Huomio on kiinnostava näin aluepolitiikkamme säästöpolitiikan päivinä. Molemmille taiteilijoille maaseutu oli oma elinympäristö.
Larsson oli lähtöisin työväenluokasta. Isä oli sekatyömies ja äiti pyykkäri. Onnellinen sattuma osaltaan lie vaikuttanut, että Carl Larsson sattui pääsemään taiteilijanuralle eli koulutukseen. Larssonin lapsuus oli sitä paitsi erityisen ankea ankaran isän vuoksi.
Erikoista olikin, että Larsson sittemmin omalla taiteellaan, myönteisellä ja valoisalla suhtautumisellaan ympäröivään maailmaan, kompensoi ruhtinaallisesti sen, mitä vaille oli lapsuudessaan jäänyt.
Kotoaan Taalainmaan Sundbornista maalatut maisemat ja kotien sisäkuvat kertoivat taiteilijan harvinaisen sympaattisesta, myönteisestä suhtautumisesta kuvattavaansa, ajan maaseutuun ja sen ihmisiin.
Larssonin taiteen suositut kuvateokset alkoivat ilmestyä muissakin maissa Saksaa myöten. Kun Larsson 1919 kuoli, oli suosituinta teostaan ehditty myydä 197 000 kappaletta.
Suomi ja maaseutunsa saivat vastaavasti samanaikaisesti suuren kuvataiteilijansa Eero Järnefeltistä. Järnefelt syntyi vuosikymmenen Larssonia myöhemmin.
Historiamme on luokitellut Järnefeltin Suomen taiteen kuulun kultakauden johtaviin kuuluvaksi taiteilijaksi, maaseudun maiseman ja kansanelämän kuvaajaksi, lisäksi myös muotokuvamaalariksi.
Kun Larssonilla Taalainmaa ja Sundborn olivat kotiseutunsa, Järnefeltille sitä olivat Savo ja Muuruvesi.
Suuria eroja taiteilijoiden lähtökodissa oli.
Kun Larsson nousi työläisperheestä, Järnefeltin isä oli Savossa kruununvoudin poikana syntynyt kenraali ja läänin kuvernööri, aikansa voimakas suomalaisuusmieskin.
Hän tyrmäsi ruotsin julistamalla suomen Mikkelin ja Kuopion läänien viralliseksi kieleksi.
Kun Larsson kuvasi Ruotsille sen maaseudun ja kansanelämän sympaattisella, eleettömällä tavallaan Taalainmaassa, meillä tuli Savosta, Kuopiosta, kulttuurimme toimellinen linnake taidemaalareiden Järnefeltin ja Pekka Halosen ynnä ajan kirjailijoitten ansiosta.
Niin elivät 1800-luvun jälkipuoliskon taiteilijat kummankin puolen Pohjanlahtea.
Meillä Suomessa tutustuttiin Larssonin taiteeseen jo vuonna 1913 Ateneumissa ja Turun taidemuseossa. Nyt Larsson-näyttely esiteltiin ensin Turussa ja on katsottavissa Ateneumissa huhtikuun loppuun.
Larsson-tuntemuksellamme on historiansa. Hieman toisin lie maamme taiteen tuntemisen laita naapurissa.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
