Perheiden kukkaronnyörit menivät kiinni
Kotitaloudet eivät enää jaksa vetää Suomen talouskasvua. Niiden ostovoima supistuu tänä ja ensi vuonna. Verotus kiristyy ja työttömyys lisääntyy.
Hallitus tiukentaa välillisiä veroja ensi vuonna. Kehysriihen päätöksin sähkön vero nousee kuten tupakan, makeisten, virvoitusjuomien ja alkoholinkin. Etuuksia leikataan.
Tuloverotuksessa jätetään indeksitarkistukset väliin tänä ja ensi vuonna. Tästä lasketaan 200 euron veronkiristystä molempina vuosina.
Veronmaksajain keskusliitossa lasketaan kotitalouksien ostovoiman alenevan 0,8 prosenttiyksikköä tänä ja ensi vuonna. Palkkavero on kääntynyt nousuun.
”Yksityinen kulutus kasvaa tavanomaista hitaammin”, ekonomisti Timo Hirvonen OP-Pohjola-ryhmästä laskee.
Nordea Pankin pääekonomisti Roger Wessman lukee Suomen eläneen jo vuoden taantumassa. Heikkenevä työllisyys ja veronkorotukset syövät kuluttajien ostovoimaa.
”Kulutuskasvusta ei ole enää ole talouden moottoriksi.”
Yksityinen kulutus kannatteli talouskasvua vuoden 2009 taantumasta lähtien. Suomi on perinteisesti vientimaa, mutta euroalueen finanssikriisissä vienti sakkaa.
Suomen kansantalous on nyt pahasti velkaantumassa. Vaihtotase on alijäämäinen.
Välilliset veronkorotukset nopeuttavat inflaatiota, mikä on myrkkyä kotitalouksien ostovoimalle. Nyt inflaatio laskee odotettua nopeampi.
”Odotamme inflaation hidastuvan edelleen ensi vuonna”, Hirvonen uskoo.
OP-Pohjolassa odotetaan Suomen talouskasvun käynnistyvän tämän vuoden aikana. Alkuvuosi oli vaisu. Pankki laski ennusteensa 0,8 prosenttiin.
”Riski on siihen suuntaan, että kasvu jää odotettua matalammaksi”, Hirvonen varoittaa.
Wessman näkee luottamuskyselyistä pieniä merkkejä taantuman väistymisestä niin, että talous kääntyy kesällä verkkaiseen nousuun.
Ekonomistit kiittävät hallituksen päätöstä laskea yhteisöveroa. Se vahvistaa investointeja Suomeen. ”Tärkeätä on politiikan johdonmukaisuus. Investointeja tehdään pitkällä tähtäimellä.”
Hirvonen odottaa uuden yhteisöveron tuottavan tuloksia vuodesta 2015 alkaen. Vaikutukset investointeihin ja työllisyyteen voivat olla isompia, mitä hallitus laskee.
Wessman ja Hirvonen eivät kumpikaan usko Suomen 20 prosentin yhteisöverosta syttyvän verokilpailua. Ruotsi ja Tanska laskivat omansa 22 prosenttiin.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen arvioi tiedotteessaan hallituksen kehysriihen pettymykseksi työn verotuksen kiristävää linjaa.
”Yhteisöveron alennus tietää uutta merkittävää avausta.”
Maltillista palkkaratkaisua ekonomistit odottavat nyt työmarkkinoilta. Monen vuoden sopimus tukisi talouskasvua. Lisäksi tarvitaan rakenteellisia toimia ja kilpailua suljetuille aloille.
”Eläkeikää pitää nostaa”, Hirvonen ehdottaa.
OP-Pohjolassa uskotaan Euroopan keskuspankin alentavan ohjauskorkoa puoleen prosenttiin kesän kynnyksellä.
Wessman pitää pientä koronlaskua mahdollisena, vaikka kovin paljon siitä ei apua enää ole. Lyhyet markkinakorot ovat jo lähellä nollaa.
”Pitää käyttää muita toimia kuten yritysten joukkolainojen suoria nostoja tai pitkiä rahoitusoperaatioita”, Wessman neuvoo.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
