Uusi päävoimalinja Oulusta Keski-Suomeen: rakentaminen alkaa 2019

Tuovilan sähköasema Mustasaaressa kuuluu juuri valmistuneeseen Fingridin rannikkolinjaan. Kuva: Jukka Pasonen

Fingridin peltopylväs ja perustukset rakennetaan niin, että pylvään alla pystyy pellolla ajamaan traktorilla ja työkoneilla. Kuva: Jukka Pasonen

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid lisää sähkön siirtoyhteyksiä Pohjois- ja Etelä-Suomen välille. Neljännen päälinjan rakentaminen Oulusta Petäjävedelle Keski-Suomeen alkaa parin vuoden päästä.

Metsälinjaksi nimetyn yhteyden hinta on 85 miljoonaa euroa ja siirtokyky 700 megawattia (MW). "400 kilovoltin linja rakennetaan vanhan 220 kilovoltin linjan tilalle eikä johtoleveys kasva nykyisestä", Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela kertoo.

Linjasta on tehty jo ympäristövaikutusten arviointi.

Pohjois–etelä-linjoja rakennetaan sen vuoksi, että sähköntuotanto lisääntyy Vaasan pohjoispuolella roimasti ja kulutus keskittyy etelään. Olkiluoto 3 -ydinvoimalan valmistuminen ei riitä nostamaan Etelä-Suomea omavaraiseksi.

Pohjoiseen on tulossa vuoteen 2025 mennessä uutta tuulisähköä 1 900 MW, Fennovoiman ydinvoimalan 1 200 MW ja Ruotsin uuden siirtolinjan kautta 800 MW nykyistä enemmän.

Sen lisäksi pohjoiseen tuodaan nykyisiä linjoja pitkin Ruotsista 1 200 MW ja alueella on tuotantoylijäämää 800 MW.

Fingrid kertoo investoivansa noin miljardi euroa kantaverkkoon vuosina 2017–2026. "Suuria sähkön hinnan korotuksia ei kuitenkaan sen vuoksi ole tulossa", Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.

Yhtiö on juuri saanut valmiiksi Oulusta Poriin kulkevan Rannikkolinjaksi nimetyn yhteyden. Se on Fingridin kaikkien aikojen suurin investointi, arvoltaan 260 miljoonaa euroa. Fingrid juhlii linjaansa keskiviikkona Helsingissä suurella joukolla.

Ruususen mukaan Fingridin etu itsenäisenä osakeyhtiönä on, että se pystyy suunnittelemaan linjoja pitkällä yli 10 vuoden tähtäimellä kustannustehokkaasti.

"Suomessa ei ole erillisiä sähkön hinta-alueita, niin kuin Ruotsissa. Siellä kantaverkkoyhtiö toimii valtion budjetin alaisena eikä siirtoyhteyksiä ole saatu riittävästi rakennettua", Ruusunen toteaa.

Fingrid rahoittaa toimintansa perimällä siirtomaksuja sähköyhtiöiltä. Ne siirtävät maksut kuluttajille, joista suurimmat ovat teollisuusyrityksiä. Vuodenvaihteessa Fingrid korotti taksaansa seitsemän prosenttia.

"Vaikka yhteydet ovat Suomessa kunnossa eikä korjausvelkaa ole, sähkön siirtohinnat kantaverkossa ovat Euroopan halvimmasta päästä", Ruusunen kehuu.

Maanomistajat ovat Kuuselan mukaan olleet Fingridiin kohtalaisen tyytyväisiä. "Vaikka uutta rakennetaan, linjat tehdään pääasiassa vanhojen tilalle, jonka vuoksi uutta maata ei jää paljon linjojen alle."