Järvilinnasta kuoriutui taidekeskus
Kristian Venäläinen on erikoistunut keramiikkaan ja kuvanveistoon. Hänen työtilansa on kartanon aitassa. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoLAUKAA (MT)
120 vuotta sitten huvilaksi rakennettu Järvilinnan tilan päärakennus aittoineen oli jo rapistumassa, kun Kauko Sorjosen säätiö osti kohteen.
Kunnostus- ja entisöintihankkeessa jykevä päärakennus, 23 hehtaarin laajuinen pihapiiri ja ympäröivät aitat pantiin uuteen uskoon.
”Kun aluetta ryhdyttiin kunnostamaan vuonna 2009, jouduttiin tien toisella puolella sijaitseva rakennus purkamaan. Sen tilalle rakennettiin kokonaan uusi. Kunnostus on edennyt nopeasti, Järvilinnan kehittäminen jatkuu”, Kauko Sorjosen säätiön hallituksen puheenjohtaja Seppo Salmi kertoo.
Viitasaaren kihlakunnan tuomari Karl Johan Hjeld rakennutti Järvilinnan itselleen 1800-luvun lopulla. Hjeldin kuoleman jälkeen rakennus siirtyi valtion omistukseen.
”Paikalla on hieman karmeakin historia. 1920-luvulla tästä tuli poikakoti. Tänne tuotiin kaikki sellaiset lapset, joiden ei oletettu pärjäävän normaaliopetuksessa. Olot olivat karut ja opettajat kohtelivat poikia hyvin ankarasti”, Salmi kertoo.
”Täällä käy edelleen toisinaan ikääntyneitä miehiä, jotka olivat poikakodissa 1950-luvulla.”
Useimmat Järvilinnan pihapiirin rakennukset ovat pitkälti syntyneet poikakodin yhteyteen.
Aitoissa on opetettu muun muassa metalli- ja puutöitä sekä leivontaa.
Poikakotitoiminnan loppumisen jälkeen kiinteistö jäi vaille järkevää käyttöä ja alkoi hiljalleen rapistua.
Kiinteistön tultua myyntiin Kauko Sorjosen säätiö osti Järvilinnan valtiolta ja aloitti kunnostustyöt hetimmiten.
Vuonna 1998 perustetun säätiön tarkoituksena on arkkitehtonisesti arvokkaiden kiinteistöjen suojeleminen ja kunnostaminen sekä taiteen tukeminen.
”Kiinteistöjä kunnostetaan ja sen jälkeen ne avataan yleisölle. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kiinteistömme ovat yleisön käytössä. Säätiön perusajatus on toteutunut hyvin”, Salmi sanoo.
Kun uutiset Kauko Sorjosen säätiön kunnostushankkeista ovat kiirineet, on säätiötä lähestytty vuosien saatossa lukemattomilla tarjouksilla korjata ja entisöidä uusia, tyhjillään olevia kiinteistöjä eri puolilla maata.
”Suunnitelmissa ei ole nyt ottaa kunnostettavaksi uusia kohteita vaan keskittyä olemassa olevien kehittämiseen”, Salmi toppuuttelee.
Tämänhetkiset säätiön ylläpitämät ja kehittämät kohteet ovat Kuokkalan kartano ja Seminaaririnteen taidekortteli Jyväskylässä, Järvilinnan tila Laukaassa, Mäntän Honkahovi ja Mäntän Klubi sekä Kalervo Palsan kotimuseo Kittilässä.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
