Hempeät helmiäispilvet ihastuttivat koko maassa
Lähes koko maassa saatiin sunnuntaina ihastella pastellinvärisiä helmiäispilviä. Helmiäispilviä voi nähdä Suomessa talvikuukausina vain muutamia kertoja vuodessa.
Tältä näyttivät lukijan kuvaamat helmiäispilvet Lappeenrannassa 17. joulukuuta. Kuva: Tiina LaihanenTähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan helmiäispilvet olivat ihasteltavissa sunnuntaina koko Suomen yllä. Kyseessä oli talven toinen helmiäispäivä, sillä marraskuun lopulla saatiin myös havaintoja helmiäispilvistä. Taivaalle kannattaa katsella selkeällä säällä myös lähipäivinä, sillä helmiäispilvillä on taipumusta näkyä useana päivänä peräkkäin.
Ursan Taivaanvahti-sivustolla kerrotaan, että sivustolle saapuneisiin havaintoihin sisältyi myös erikoisuus, jossa helmiäispilvet näkyivät samaan aikaan revontulien kanssa. Erityisen hienosti ne näkyivät Kiirunassa otetussa kuvassa. Revontulten ja helmiäispilvien samanaikaista näytöstä on kuvattu Ursan tietojen mukaan vain kaksi kertaa aikaisemmin.
Helmiäispilvet ovat yksi hienoimmista talvisella taivaan ilmiöistä. Helmiäispilvissä voi joskus nähdä kaikki spektrin värit. Erityisesti hyvin värikkäät helmiäispilvet ovat kuitenkin melko harvinaisia, koska niiden syntymiseen tarvitaan harvoin Suomessa esiintyviä olosuhteita.
”Viime sunnuntain säätilanne mahdollisti helmiäispilvien syntymisen. Voimakas länsituuli todennäköisesti nosti kosteutta Norjan vuoriston yli tavanomaista korkeammalle aina stratosfääriin asti. Korkeuksiin päässyt kosteus härmistyi siellä lopulta jääkiteiksi. Kun auringon valo taittuu jääkiteistä, syntyy helmiäispilviä”, selittää Ilmatieteen laitoksen meteorologi Lea Saukkonen.
”Helmiäispilviä havaitaan yleensä talvikuukausina, lähinnä tammi- ja helmikuussa, koska pohjoisella pallonpuoliskolla talvella ilmamassa on kylmää ja stratosfääri on kesätilannetta matalammalla. Voimakas tuuli saa ilmakehän vertikaalisen heilunnan vaikutuksen ulottumaan silloin korkeammalle.”
Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen mukaan helmiäispilvi eli polaaristratosfääripilvi syntyy stratosfäärin alaosassa noin 20−30 kilometrin korkeudella. Saukkosen mukaan helmiäispilviä esiintyykin usein juuri vuoristojen läheisyydessä, koska kovalla tuulella ilmamassat joutuvat siellä nousevaan liikkeeseen ja kosteus pääsee helpommin stratosfääriin asti. Siksi erityisesti Pohjois-Suomessa on hyvät mahdollisuudet helmiäispilvien näkymiselle Skandien vuoriston läheisyyden vuoksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
