Teerenpeli nelinkertaistaa mallasviskin tuotantonsa
Lahti (MT)
Viski- ja ginitislaamoiden tuotteista voi tulla uusi valtti suomalaiseen elintarvikevientiin, uskoo toiminnanjohtaja Timo Kuorehjärvi Teerenpeli Panimo & Tislaamo Oy:stä.
Maailmalla oli ensin pienpanimoiden buumi ja viime vuosina myös pienet tislaamot ovat nousseet kukoistukseen.
Teerenpelin päätuote, 10-vuotias single malt -viski, lanseerattiin syyskuussa Lontoon suurilla viskimessuilla ja se sai siellä hyvän vastaanoton.
Vientiä on kuuteen maahan mukaan lukien vanhat viskimaat Britannia ja Irlanti.
”Vaikka Skotlanti on viskin synnyinmaa, jopa Britanniassa on ruvettu hyväksymään muualta tulevia mallasviskejä, kun laadukkaita tuotteita on tullut markkinoille.”
Suomen etuina viskin tuotannossa ovat puhtaat raaka-aineet.
Teerenpelin erityisvahvuuksiin kuuluvat Kuorehjärven mukaan Salpausselän puhdas pohjavesi, aromikas mallas sekä se, että kesän ja talven lämpötilaero hyödynnetään alkoholijuoman kypsytyksessä.
Lahtelaisyritys aikoo nelinkertaistaa viskintuotantonsa. Siksi se on siksi investoinut yhdistettyyn tislaamo-panimolinjaan kaksi miljoonaa euroa.
Samalla laitos siirtyi käyttämään energialähteenään kotimaista pellettiä.
Synergiaa saavutetaan sekä kustannuksissa että tuotannon laadussa, Kuorehjärvi kertoo kolmelle vuodelle jaksotetun investoinnin hyödyistä.
Vaikka itse laitteistot, Forsyths-viskipannut ja Kaspar Schulzin keittohuone maltaankäsittelylaitteineen, ovat alansa huippua ulkomailta, Kuorehjärvi kehuu erityisen innokkaasti lähiseudun yritysten taitoja.
”Panimoita on aika monia ja tislaamoitakin Suomesta löytyy, mutta maailmallakin niiden yhdistelmät ovat harvinaisia.”
Putkistot on suunnitellut Multiproject Keravalta ja putkityöt toteutti Amitec. Pellettivoimalan valmisti Orimattilan putkityö. Niiltä tarvittiin siis rohkeutta yhdistää tietotaitoa uudella tavalla.
Saksalainen olutvierteen valmistukseen suunniteltu keittohuone soveltuu teerenpeliläisten mukaan myös viskivierteen tuotantoon.
Yhteislinjastolla saavutetaan useita hyötyjä. Ensimmäinen on energiankulutuksen tehokkuus.
Kun ohramallas rouhitaan eikä sitä jauheta hienoksi, siitä saadaan mäskäyksessä irti enemmän aromeja.
Vierteeseen irtoaa vielä lisää makua, kun se siivilöityy tietokoneen ohjaamana mäskikerroksen läpi, Timo Kuorehjärvi esittelee.
Lisäksi kun viskin tuotantoon käytetään samaa ilmausteknologiaa kuin oluen panemiseen, vierteen käyminen ja alkoholisaanto kohenee.
Vierteen jäädytyksessä lämmennyt vesi käytetään seuraaviin mäskäyksiin. Kun pohjavesi on ympäri vuoden sopivan kylmää, sen viilentämiseenkään ei tarvita energiaa.
Ainoa, mitä uudessa investoinnissa ei saatu ratkaistua, on sivuvirtana syntyvän mäskin käyttö.
”Se menee biojätteeksi. Rehukäyttöäkin on tutkittu, mutta laadun varmistukseen tarvittaisiin oma laboratorio eikä meidän kokoisella yrityksellä ole siihen resursseja”, hän pahoittelee.
Panimo on toiminut Lotilan teollisuusalueella lähes Hartwallin naapurissa vuodesta 2009.
Kun tislaamon tuomista samoihin tiloihin alettiin suunnitella, yrittäjä Anssi Pyysing teetti väellään vertailun energiavaihtoehdoista. Voiman lähteeksi valikoitui uusiutuva kotimainen pelletti.
Hakettakin harkittiin, mutta lämpöarvo ei saa heitellä tai prosessin laatu kärsii, Timo Kuorehjärvi perustelee.
Skotlannissa on muuta pellettiä polttava tislaamo, mutta mies ei ole varma, onko pelletillä käyviä panimoita yhtään. Ainakaan Suomesta niitä ei löydy.
70 kuution säiliö tarvitsee nykytuotannolla täyttöä vain kahdesti vuodessa.
Viskintuotannon laajentuessa Kurikka Timberin ja Versowoodin pellettirekat saavat valmistautua suuntaamaan Lotilaan tiheämmin.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
