Marjasato paranee metsää harventamalla

.Satomallit kertovat, kuinka erilaiset metsänkäsittelytoimenpiteet vaikuttavat marjasatoihin. Kuva: Kimmo Haimi

Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti Marjut Turtiainen kehitti väitöstutkimuksessaan satomalleja, joiden avulla voidaan ennustaa Suomen tärkeimpien luonnonmarjojen, mustikan ja puolukan, satoa erilaisissa metsiköissä.

Mallit mahdollistavat luonnonmarjojen tuotoksen ja hyödyn arvioimisen osana metsäsuunnittelua.Satomallit kertovat, kuinka erilaiset metsänkäsittelytoimenpiteet vaikuttavat marjasatoihin. Harvennushakkuilla voidaan lisätä sekä puolukan että mustikan satoa.

Avohakkuun seurauksena mustikkasadot romahtavat, mutta puolukka marjoo hyvin myös uudistusaloilla. Osa laadituista malleista perustui maastossa tehtyihin marjasatomittauksiin ja osassa hyödynnettiin asiantuntijoiden näkemyksiä.

Asiantuntijatiedon hyödyntäminen perustuu oletukseen, että kokeneet marjastajat ja metsäalan ammattilaiset tietävät, millaiset metsiköt tuottavat parhaat marjasadot ja millaisista metsiköistä marjoja ei saa.

Tutkimuksen mukaan tuoreet ja kuivahkot kankaat ovat satoisimpia mustikkamaita. Mitä vanhempi metsä, sitä enemmän mustikkaa saadaan. Eniten mustikoita on uudistuskypsissä, harvahkoissa metsissä. Se, miten metsikön puulaji vaikuttaa mustikan tuotokseen, on hieman epäselvää. Yleensä mustikat kuitenkin viihtyvät ja tuottavat hyvän sadon havupuuvaltaisissa metsiköissä.

Turtiaisen metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Modelling Bilberry and Cowberry Yields in Finland: Different Approaches to Develop Models for Forest Planning Calculations tarkastetaan huhtikuun 10. päivänä Itä-Suomen yliopistossa. Vastaväittäjänä on tutkimusprofessori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta Oulusta.