Hallituksen säästöistä täsmäisku Helsingin yliopistolle
Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola pitää yliopistoihin kohdistuvia säästöjä kohtuuttomina. Hän tuo myös esille, että yliopistojen saamiset ovat vähentyneet 2010-luvulla noin 200 miljoonaa euroa jo ennen hallituksen leikkauksia. Jarkko Sirkiä Kuva: Viestilehtien arkistoHallitusohjelmassa esitetyt korkeakoulusäästöt iskevät yliopistoihin ja korkeakouluihin kovaa ja usealta suunnalta. Pelkästään Helsingin yliopistolle ne merkitsevät hallituskauden aikana jopa sadan miljoonan euron säästöjä.
”Säästöjen suuruus ja kovuus yllättivät”, yliopiston rehtori Jukka Kola kertoo MT:n haastattelussa.
Suuri täsmäisku Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle on niiden valtiolle maksamien apteekkimaksujen palautuksen lopettaminen. Tämä tehtäisiin aikaisintaan vuonna 2017, ja se tarkoittaisi 30 miljoonan euron leikkausta. Aiemmin rahat on käytetty yliopiston tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen.
Myös Suomen Akatemiaan kohdistuvat vuoteen 2019 mennessä tehtävät 10 miljoonan euron leikkaukset heijastuvat Helsingin yliopistoon. Akatemian myöntämästä tutkimusrahoituksesta yliopiston osuus on noin kolmannes, ja se on yksi yliopiston tärkeimpiä tutkimusrahoittajia. Leikkaukset voivat siis tarkoittaa noin 3,5 miljoonan euron vähennystä yliopiston tutkimusrahoituksesta.
”Yliopistotutkimuksen laatua tulisi kuitenkin parantaa, vaikka säästöjä leikataan”, Kola pohtii.
Helsingin yliopiston tuotot olivat viime vuonna 715 miljoonaa euroa ja menot 680 miljoonaa euroa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että yliopistojen säästöt tulisi kohdentaa nimenomaan talous-, henkilöstö-, tieto- ja opetushallintoon. Opetuksen laatu ja tutkimuksen taso eivät saisi säästöjen myötä heikentyä.
Pelkästään HY:n kuluista 64 prosenttia koostuu henkilöstömenoista. Hallitusohjelman ehdottamien säästökohteiden lisäksi yliopisto aikoo säästää Kolan mukaan myös sekä tilojen että tutkimus- ja opetusinfrastruktuurien käyttöä uudelleen miettimällä.
Korkeakoulumaailmaan onkin luvassa todennäköisesti suuri myllerrys, kun säästöt pakottavat korkeakoulut miettimään toimintaansa uudelleen. Päällekkäisyyksiä karsitaan niin korkeakoulujen sisällä kuin välillä. Säästöjä haetaan myös tarkemman profiloitumisen ja rakennekehityksen avulla.
Epäselvää on vielä, kohtaavatko hallituksen kaavailemat leikkaukset yliopistojen hallinnosta saatavien säästöjen kanssa ja onko hallitusohjelman kirjaus säästöistä opetuksen ja tutkimuksen tasosta tinkimättä realistinen.
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös yliopistojen toiminnan muutoksia, kuten kolmas lukukausi. Sillä pyritään vauhdittamaan opiskelijoiden valmistumista.
Kolan mukaan yliopisto vastaa kuitenkin myös jatkossa itsenäisesti tällaisista päätöksistä. Kesäopetusta on jo nyt tarjolla esimerkiksi Avoimessa yliopistossa, ja yliopisto on pidentänyt lukukausiaan.
”Ennemminkin kannattaisi tehostaa jo olemassa olevien lukukausien opiskelua ja parantaa opintojen suunnittelua sekä kannustaa opintolainan ottamiseen”, Kola arvioi.
Toisaalta EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille suunnattuja lukukausimaksuja Kola pitää hyvänä. Olennaista hänen mukaansa on kuitenkin, että yliopistot itse päättävät, millaisista summista on kyse ja mitkä ovat kansainvälisiksi vientituotteiksi sopivat tutkinnot.
Vaikka korkeakoulujen erikoistumisen tärkeys kasvaa tulevien vuosien aikana, rehtori Kola puhuu myös korkeakoulujen yhteistyön sekä yliopistojen sisäisen moni- ja poikkialaisuuden puolesta.
Tulevaisuudessa järjestetään entistä enemmän laaja-alaisia kandidaatin tutkintoja, joissa opetusta voidaan yhdistää eri opintosuuntien välillä. Yhteistyö tekisi mahdolliseksi sen, että opetushenkilökunnalle jäisi enemmän aikaa tutkimukselle.
Kolan mukaan myös korkeakoulujen välisiä raja-aitoja olisi syytä purkaa. Näin voitaisiin tehdä esimerkiksi helpottamalla opiskelijan aiemmin suorittamien opintojen hyväksilukua uudessa oppilaitoksessa.
”Raja-aitojen luominen tuntuu olevan Suomessa erikoisosaaminen, ja niiden purkaminen on sitten kovempi työ.”
Kola painottaa myös, että korkeakoulujen yhteistyön lisäksi tärkeää olisi luoda siltoja myös entistä enemmän lukioihin. Koulutus on jatkumo, ja siirtymisten sujuvuuteen tulisi hänen mukaansa panostaa enemmän.
Silja Eisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
