STTK esittää yt-lain uudistusta – yhteistoimintalaki on pelkkä irtisanomislaki, työntekijän vaikutusmahdollisuudet hautautuneet

Yhteistoiminnan nykytila työpaikoilla on STTK:n arvioiden mukaan yleisesti heikko. Kuva: Joel Rosenberg

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK esittää yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistusta. Toimihenkilöiden keskusjärjestö esittää nykyisen yt-lain uudistamista kahteen osaan.

Ensimmäisen kokonaisuuden muodostaisi nykyiseen tapaan yritystoiminnan muutoksiin, tuotannon uudelleenjärjestelyt ja työvoiman vähentämiseen liittyvä säätely. Tämän sisältö pääosin entisellään tai siirrettäisiin osaksi työsopimuslakia.

Toinen kokonaisuus muodostuisi jatkuvan vuoropuhelun ja aidon yhteistoiminnan, työhyvinvoinnin edistämisen sekä osaamisen kehittämisen teemoista. Niiden osalta tulisi säätää kokonaan uusi laki työpaikan toiminnan kehittämisestä, sitä koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista. Uuden lain soveltamisala ulottuisi kaikille työpaikoille ja sektoreille.

STTK-laiset liitot ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen yt-laki ei käytännössä toimi ja on tullut tiensä päähän. Suomeksi sanottuna nykyinen yhteistoimintalaki on toiminut lähinnä irtisanomislakina.

"Lain alkuperäiset tavoitteet työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistämiseksi, työntekijöiden tiedonsaannin parantamiseksi ja pyrkimykset yhteistyössä kehittää työpaikan toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa yrityksen päätöksiin ovat hautautuneet", puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Yhteistoiminnan nykytila työpaikoilla on STTK:n arvioiden mukaan yleisesti heikko. Tätä vahvistaa STTK:n hiljattain teettämä kansalaistutkimus. Sen perusteella reilusti yli puolet suomalaisista (57 %) kokee, että omalla työpaikalla ei edistetä lainkaan tai edistetään melko huonosti suunnitelmallista työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Jopa 42 prosenttia vastasi, että kokee työnantajansa tarjoavan melko huonosti tai ei lainkaan mahdollisuuksia osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen.

Työnantajalle laki on STTK:n mukaan hallinnollisesti raskas ja vaikeaselkoinen. Nykylaki laki painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja, jolloin on selvää, että se ei kannusta eikä myöskään riittävästi velvoita aitoon yhteistoimintaan. Laki on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi.

STTK perustelee kokonaisuudistusta sillä, että nykyistä lakia ei pienillä sirpalemaisilla uudistuksilla tai pelkällä asennemuutoksella saada käytännössä toimivaksi. Tätä on yritetty jo kymmenen vuotta edellisen kokonaisuudistuksen jälkeen eikä laki vastaa tarkoitustaan.

Palolan mukaan tarvitsemme parempaa johtamista. "Lisäämällä henkilöstön tietoisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, osaamista ja työhyvinvointia vahvistamme luottamusta ja työpaikkojen kilpailukykyä."