Kaikki pellot eivät vieläkään kylvökunnossa

Jyrki Nykäsen ja Ella Mustakankaan Juho-pojalla riitti rapakoissa ihmeteltävää. Pelto Korvanniemellä ei vieläkään ole kylvökunnossa. ville-petteri määttä Kuva: Viestilehtien arkisto

Sotkamo (MT)

Jyrki Nykäsen ja Ella Mustakankaan maitotilalla Sotkamon Rimpilänniemellä pellot ovat jatkuvasti rapakoilla.

"Kylvämättä on vielä kaksi hehtaaria. Yhteensä kylvösuunnitelmia jouduttiin muuttamaan 11 hehtaarilla ja puitavaksi tarkoitettuja aloja joudutaan korjaamaan rehuksi", kertoo Nykänen, joka on myös MTK-Sotkamon puheenjohtaja.

"Sato-odotukset ovat tippuneet puoleen jo ajat sitten, viljojen osalta jopa alle sen."

Rehuntekoa on vielä neljännes jäljellä, vaikka yleensä se saadaan valmiiksi jo heinäkuun alussa.

"Toinen rehusato venyy elokuun puoleenväliin, jolloin normaalisti jo puidaan, eikä puinteja päästä tekemään ennen syyskuuta", Nykänen kertoo.

Yhteensä tilalla on viljelyssä 191 hehtaaria peltoa. Robottinavetassa on reilut 60 lypsävää lehmää.

Jatkuvilla sateilla ja melkein päivittäisillä kuuroilla on ollut tilalla pitkä lista vaikutuksia.

"Pelto kärsii monta vuotta, kun sinne on pakko mennä maan ollessa liian märkä. Maapohjan tiivistyminen heikentää kasvien kasvua tulevaisuudessa", Nykänen ennakoi.

Rehun teko märissä oloissa rikkoo pellon pintaa, tiivistää maaperää ja heikentää toista rehusatoa. Niemelän rehuksi paalatuilta pelloilta osa meni niin huonoon kuntoon, että ne on toisen sadon keräämisen sijaan laitettava kyntöön.

Myös laiduntamista märillä pelloilla pitää kesän aikana rajoittaa.

Satoa saadaan vähemmän, ja lisäksi sen valkuais- ja energiapitoisuudet ovat heikommat kuin normaalisti.

"Tila on yleensä viljaomavarainen, mutta tänä vuonna satoa joudutaan täydentämään ostorehulla", Nykänen kertoo.

Ostorehun lisäksi lisäkuluja tulee ylimääräisestä polttoaineen kulutuksesta sekä ulkopuolisen avun palkkaamisesta.

"Märkyyden takia ei voida tehdä koko lohkoa, vaan siitä on hampsittava ne palat, jotka voidaan tehdä. Polttoainetta on kulunut jo tähän mennessä lähes yhtä paljon kuin normaalisti koko kesänä", Nykänen kuvailee.

"Kun selkeää säätä sattuu olemaan, on pakko tehdä niin paljon kuin mahdollista. Olemme joutuneet pyytämään päivän poutaväleihin ulkopuolisen urakoitsijan. Onneksi siitä muodostui kuitenkin urakoitsijan kanssa hyvä ja rohkaiseva yhteistyön avaus", Mustakangas kertoo.

"Kesä on kulunut passissa, säätä vahdatessa. Yleensä kylvöt, rehunteot ja puinnit ovat kova rypistys, mutta niiden välissä voi hengähtää. Nyt mitään työvaihetta ei ole saatu loppuun", Nykänen huokaisee.

Niemelän tila siirtyi keväällä peltojen osalta luomuun. Sään puolesta aloitus osui huonoon aikaan, mutta luomusta on ollut myös etua.

"Ruiskutusten ja apulannan levityksen jäätyä pois työvaiheiden rytmittäminen on ollut hieman helpompaa", Mustakangas kertoo. "Viljojen osalta ruiskutus olisi ollut hyvin vaikeaa peltojen pehmeyden takia."

Vuosi on ollut kokonaisuutena raskas.

"Maidon hinnanalennuksien ja tukien alenemisen aiheuttama vaikea tilanne saa nyt jatkoa luontoäidinkin kurittaessa", Nykänen maalailee.

Yllättäviin virkavallan päätöksiin reagoiminen syö jaksamista, erityisesti tällaisena vuonna, jolloin säät aiheuttavat jatkuvaa stressiä.

"Hallinnollinen jäykkyys ei kohtaa maatilan arkea", Mustakangas harmittelee.

"Viimeisen kylvöpäivän epäselvyys sai kainuulaisia viljelijöitä kylvämään hätäpäissään aivan liian märille pelloille. Miksi päätöstä sen poistamisesta ei voinut tehdä aikaisemmin? Päivänselvät asiat pitää päättää ajallaan", Nykänen vetoaa.

Terhi Pape-Mustonen

Avaa artikkelin PDF