Panostusta pesään ja pehmeisiin arvoihin
Kuluttajien luottamus omaan talouteen laski elokuussa 2000-luvun alimmalle tasolle.
Oman talouden odotuksia vuoden kuluttua kuvaava saldoluku on ollut alempana viimeksi vuonna 1995, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tara Junes kertoo. Desimaalitason muutokset ovat tosin satunnaisvaihtelun rajoissa.
Kesän jälkeen luottamus omaan talouteen on aidosti lisääntynyt, mutta saldoluku on edelleen 2000-luvulle matalalla tasolla.
Talouden epävarmuus näkyy OP-Pohjolan kotitalouksien barometrissa, joka tehtiin elokuussa.
Sijoituskohteissa näkyy Lindströmin mukaan turvallisuushakuisuus ja riskien välttely. Sijoitusasunto on vastaajien mukaan kiinnostavin sijoituskohde.
Maa- ja metsäomaisuuteen on sijoittanut yhdeksän prosenttia vastaajista. Yhtä moni myös laittaisi rahaa siihen, jos saisi 100 000 euroa sijoitettavaksi.
”Ne, joilla metsää tai maata ei ole, eivät tunne siitä saatavaa tuottoa ja arvon kehitystä”, OP-Pohjolan asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström arvelee vakaan suosio syyksi.
Suomalaisten lähitulevaisuuden haaveet liittyvät pehmeihin arvoihin: perheeseen, sosiaalisiin suhteisiin ja asumiseen. Barometrin mukaan myös tulevat hankinnat liittyvät kodin laittamiseen. ”Pesää laitetaan.”
Kotitalouksissa säästöön jäävät summat vaihtelevat rajusti. Barometrin mukaan 37 prosentilla talouksista säästöön ei jää kuukaudessa lainkaan rahaa, yhdeksällä prosentilla alle satanen. Keskimäärin sukanvarteen jää 430 euroa.
Neljäsosalla kotitalouksista ei ole lainkaan säästöjä. Keskimäärin puskurirahaa on 11 953 euroa, mutta mediaaniluku on 3 000 euroa.
Suurin osa kotitalouksista näkee, että säästöjä pitäisi olla yllättävien menojen varalta 2 001–5 000 euroa, eli parin kuukauden nettopalkka.
”Kotitaloudet kokevat, että pitäisi skarpata yllättävien menoerien varalta.”
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
