Kylät nousuun paikallisella energialla
KOKEMÄKI (MT)
Suomi Areenan keskustelutilaisuudessa Kokemäellä kylävaikuttajat totesivat, että tulevaisuuden kylissä paikallisuudesta on tehtävä vahvuus.
Lähiruoka, lähidemokratia ja paikallinen energiantuotanto voivat saada suomalaiset kylät uuteen kukoistukseen.
Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkysen mielestä erityisesti kaksi asiaa on parantunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
”Hajautettu energiantuotanto tuo työpaikkoja maaseudulle, ja nopeammat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat tietotyön kauempana kaupungeista”, Tynkkynen toteaa.
Suomen kylät ovat kirjava joukko. Mukana on kaupunginosia ja harvaan asuttua maaseutua.
”Erot kylien välillä kasvavat. Osa lähtee kehittämään uusia toimintatapoja”, Eero Uusitalo sanoo. Hän on Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja.
Uusitalon mukaan kylien aktivoituminen vaatii lähidemokratian kehittämistä.
”Kylätoimijoilla pitäisi olla todellista valtaa päätöksenteossa. Suomeen ei kaivata enää yhtään raatia tai neuvottelukuntaa, jolla ei ole vaikutusvaltaa.”
Uusitalon mielestä kansalaistoiminnalle ei ole vielä virallisia muotoja valtion rinnalla.
”Uuteen kuntalakiin on kirjattava lähidemokratian järjestäminen kuntien tehtäväksi”, Uusitalo sanoo painokkaasti.
Köyliön Tuiskulassa kesäteatteri on elävöittänyt kylää jo 40 vuoden ajan. Talousneuvos Veikko Salo on ollut Tuiskulan kesäteatterissa mukana alusta asti.
”Kesäteatteri on luonut kylän identiteettiä. Aktiivisuus heijastuu myös paikallisiin yrityksiin”, Salo kertoo.
”Monella paikkakunnalla on tajuttu, ettei yhteiskunta voi huolehtia kaikista palveluista. Kesäteattereilla on suuri yhteisöllinen ja taloudellinen merkitys pienissä kylissä”, toteaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.
Tuiskulassa kylää ja kesäteatteria ei voi edes erottaa toisistaan, Salo tiivistää.
LIINA NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
