Vaalivoittoon aluevaaleissa uskova Annika Saarikko iloitsee alueiden vallan kasvusta ja pitää maakuntaveroa mahdottomana toteuttaa – "Tulevaisuudessa valtion aluehallinnon tehtäviä voisi siirtää hyvinvointialueille"

Annika Saarikko ihmettelee, miksi perussuomalaiset vähättelevät aluevaalien merkitystä. Kuva: Sanne Katainen

Aluevaalit ovat keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon mielestä tärkeät kahdesta syystä. Ensinnäkin kansalaiset kokevat kaikkein tärkeimmäksi asiaksi terveyden, joten kansalaisten pitää saada päättää turvan ja terveyden palveluiden järjestämisestä.

Lisäksi Saarikko toivoo, että uudelle työnantajalle siirtyvät 200 000 suomalaista saavat uudistuksessa uuden ja entistä paremman arjen töissään.

"Tekijöitä tarvitaan yhä enemmän, sillä vaihtuvuus on seuraavan 10 vuoden aikana hurjaa eläköitymisen ja lisätarpeiden vuoksi. Kaikkien puolueiden yhteisenä tehtävänä on varmistaa työvoiman saatavuus ja jaksaminen sote-palveluissa sekä nuorten ihmisten kiinnostuminen alasta."

Saarikko ihmettelee perussuomalaisten suunnasta tulevaa vähättelyä vaalien merkityksestä.

"Kummeksun puheenvuoroja, jossa näiden vaalien merkitystä mitätöidään ja politiikan huipultakin todetaan, että tuskinpa nämä ketään kiinnostavat. Se on meistä kiinni."

Äänestäjien käyttäytyminen näissä vaaleissa on kaikille suuri arvoitus, ja Saarikko myöntää sen.

"Tämä on logiikaltaan täysin erilainen kuin mitkään muut vaalit. Tavoittelemme, että mahdollisimman moni alue olisi keskusta-johtoinen."

Saarikko suostuu tarkentamaan, että enemmistö 21 hyvinvointialueesta olisi hyvä tulos. Tämä tarkoittaisi siis 10–11:tä maakuntaa.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin on tehnyt arvion, jonka mukaan kesän kuntavaalien tulos antaisi keskustalle enemmistön yhdeksässä aluevaltuustossa.

Saarikko korostaa, että ensimmäisessä aluevaalissa puolueiden valtasuhteilla on erityinen merkitys.

"Laki on raami ja sisällön luovat päättäjät. Jos esimerkiksi kaksi vierekkäistä kuntaa on toteuttanut omaishoitoa hieman eri tavoin, on oikein, että uusi syntyvä alue ottaa paremman käytännön omakseen."

Saarikko näkee keskustan valtuutettujen agendan olevan koko maassa, että palveluja ei keskitetä.

Saarikko on tyytyväinen, että kokoomus on luopunut haluistaan kaataa uudistus ja on valmis osallistumaan sen kehittämiseen. Valmiiksi hän ei koe sitä vielä itsekään.

"Lähivuosina varmasti huomataan asioita, joita pitää muokata. Eihän peruskoulua tai vaikkapa kansanterveyslakiakaan tehty kerralla valmiiksi."

Sen vuoksi hän ei tässä vaiheessa kannata myöskään hyvinvointialueiden tehtävien laajentamista. Silti hän pitää jatkossakin keskustan tavoitteena, että hallintoa tiivistetään ja alueiden valtaa kasvatetaan. Niinpä hän näkisi, että valtion aluehallintoa voisi tulevaisuudessa yhdistää hyvinvointialueisiin.

"Liian isoa palasta ei kannata haukata kerralla. Pelastustoimi on jäänyt liian vähälle huomiolle. Lisäksi tämän rinnallahan tehdään iso uudistus, jossa työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille."

Maakuntaverolle keskusta ei ole lämmennyt, vaikka osa hallituspuolueista on lausunut asian olevan jo sovittu.

"On sovittu siitä, että asiaa valmistellaan. Pidän kuitenkin mahdottomana sellaisen veron luontia, joka täyttäisi reunaehdot eikä nostaisi kokonaisveroastetta. Yhtälö on mahdoton jo siksikin, että muut puolueet eivät tahdo sitoutua maakunnille siirrettäviin muihin tehtäviin laajassa mitassa."

Edellisen hallituksen aikana pääministeri Juha Sipilän yksi tavoite oli tehostaa ja säästää hallinnossa. Tuohon ei ainakaan uudistuksen alkuvaiheessa usko enää kukaan, mutta Saarikko näkee kustannuskurin olevan mahdollista pitkällä aikavälillä.

"Muutos maksaa aina, koska esimerkiksi tietojärjestelmät on yhdistettävä ja palkkoja yhtenäistettävä. Jossain vaiheessa varmasti silti asetetaan myös tuottavuustavoitteita, jotta verorahoja käytetään viisaasti."

Saarikko on joutunut jo kyllästymiseen saakka vastaamaan, montako kilometriä on sopiva matka terveysasemalle. Niinpä hän aloittaa vastauksen, kun kysymys on vielä kesken.

"Olemme laaja maa, joten ylhäältä sanottuna se on aika mahdotonta. Aukotonta määritelmää lähipalvelujen hyvälle sijainnille ei ole kukaan pystynyt esittämään, vaan siitä kannattaa keskustella kunkin alueen sisällä. Kerava ja Vantaa ovat eri asia kuin Lappi."

Hän pitää tärkeänä, että joka kunnassa on mahdollisuus arkisiin lähipalveluihin, kuten terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottoon, lasten neuvolapalveluihin sekä hoivakoteihin sekä usein myös hammashoitoon liittyviä palveluita.

"Se ei tarkoita, että aivokirurgiaa pitäisi olla joka kunnassa, kuten on irvailtu, vaan että jokainen palvelu on mahdollisuus saada kotiosoitteesta riippumatta", hän sanoo.

Aluevaalien ehdokasasettelussa on paljon pohdittu, riittääkö kansanedustajien saatikka ministerin aika kaiken muun lisäksi luottamustoimeen hyvinvointialueilla.

Saarikko pitää kysymyksenasettelua hieman kummallisena.

"Jokaisen elämä täyttyy kiireistä ja velvollisuuksista. Ehdokaslistoilta löytyy kolmivuorotyötä tekeviä yksinhuoltajia ja pienyrityksen toimitusjohtajia, joiden työaika on 24/7. Arvostan kaikkia, jotka antavat aikansa kansanvallan käyttöön enkä rajaisi sitä keneltäkään pois."

Saarikko kertoo harkinneensa omaa ehdokkuutensa tarkasti.

"Omaa hyvinvointialueen synnyttäminen vaatii paljon, ja tahdon siinä antaa oman panokseni."

Lue lisää:

Annika Saarikon kolumni: Mielen hyvinvointi – Suomen hyvinvointi

Annika Saarikko: Keskusta ei ole mukana hallituksessa, jossa keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa

Puheenjohtajien aluevaalihaastattelut: Purra ihmettelee kovaa kiirettä ilmastotavoitteissa – "kyse on lähinnä egoistisesta poseeraamisesta"