Siilinjärven fosforin määrää ei tiedetä
Kun kaivos etenee syvemmälle, sitä on myös levennettävä, jotta päästään malmiin käsiksi. Jossain vaiheessa maanalainen louhos voi tulla avolouhosta kannattavammaksi vaihtoehdoksi. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoSIILINJÄRVI (MT)
”Olemme kairanneet 700 metrin syvyyteen. Esiintymän rajat eivät ole vielä tulleet vastaan”, kertoo tuotantopäällikkö Teija Kankaanpää Yarasta.
Pohjois-Savossa Siilinjärvellä maaston halkaisee Länsi-Euroopan ainut fosforikaivos ja Suomen suurin avolouhos. Tällä hetkellä sen pohja ammottaa 220 metrin syvyydessä.
Valtaisat louheautot ajavat taukoamatta lohkareita murskattavaksi. Joka päivä 35 000 tonnia kiveä jauhaantuu hienoksi hiekaksi. Kerran viikossa on räjäytyspäivä. Sen tuntee kilometrien päähän.
Kaivoksen reunamilla kivikasoille juurtuneet männyt puskevat vuosikasvainta kuin kangasmaalla ainakin. Luonto ottaa omaansa pikku hiljaa takaisin.
Yaran kaivoksen ansiosta Suomi on toistaiseksi reilusti yliomavarainen fosforin suhteen. Yhtiö tuottaa Siilinjärvellä fosforimineraalia eli apatiittia noin miljoona tonnia vuodessa, mikä on yli 30 kertaa Suomen maatalouden vuotuisen lannoitustarpeen verran.
Yaran hallussa on myös Suomen toinen tunnettu fosforiesiintymä, Sokli. Se uinuu vielä Itä-Lapin erämaassa käyttämättömänä.
Kaivostoiminnassa ei ratkaise varantojen määrä vaan talous. Siilinjärven apatiitin tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta Yara on laskenut, että siellä kannattaa louhia vielä ainakin vuoteen 2035. Kaivos käynnistyi vuonna 1979.
Tänä vuonna kaivoksella alkaa uusi, mittava tutkimuskairaus. Tulosten perusteella hyödynnettävän malmin määrä ja kaivoksen käyttöikä lasketaan uudelleen.
Kaivos saattaa saada jatkoaikaa, mutta selvää on, että louhiminen käy sitä kalliimmaksi mitä syvemmälle mennään. Kuljetusmatka kasvaa ja kulkuteiden tekemiseksi on siirrettävä runsaasti hyödytöntä sivukiveä.
”On astetta kipakampi juttu, jos pitää tehdä maanalainen louhos”, Kankaanpää sanoo. Se on yksi mahdollinen suunta Siilinjärven kaivokselle.
Investointeja puoltaa, että fosforilannoitteen hinta on noussut viime vuosina. Aiemmin kannattamaton toiminta muuttuu kannattavaksi.
Siilinjärven malmiesiintymän päällä kulkevat rautatie ja maantie. Ne saatetaan joskus tulevaisuudessa siirtää muualle pois kaivoksen tieltä.
Toisin kuin suurin osa maailman fosforivarannoista, Siilinjärven kivi on todella vanhaa, vulkaanista kallioperää. Esimerkiksi Marokon valtavat varannot ovat nuorempaa, sedimenttistä kiveä. Siellä fosfori on peräisin ammoin kuolleiden eliöiden luurangoista.
Laadultaan Siilinjärven malmi on köyhää mutta puhdasta. Se tarkoittaa, että apatiittipitoisuus on verraten alhainen, vain noin 10 prosenttia. Haitallisia raskasmetalleja malmi ei kuitenkaan sisällä juuri lainkaan. 65 prosenttia malmikivestä on kiillettä ja 20 prosenttia kalkkia.
Yara tekee apatiitista fosforihappoa, joka päätyy lannoitteeksi ja eläinrehuksi. Osa mineraalista viedään Uudenkaupungin tehtaalle, osa Norjaan jatkojalostukseen.
Sekä rauta- että vesitie ovat Yaralle elintärkeitä. Kallavettä pitkin lähtee 50–70 laivakuormaa vuodessa.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
