Ruokaviennissä ennätysvuosi – "Koskaan ennen eivät näkymät ole olleet näin myönteisiä"
Suomi pyrkii ostovoimaisille markkinoille, joilla hinta ei ole ensimmäinen neuvottelukohta.
Vientitapahtumista suurin tänä vuonna oli Berliinin Grüne Woche. MTK:n Klaus Hartikainen (oikealla) kertoo Suomesta. Kuva: Riitta MustonenPitkään on hoettu, että elintarvikemarkkinat eivät kasva Suomessa, joten kasvua on saatava viennistä. On puhuttu myös, että vienti on maratonlaji, jonka tulokset tulevat hitaasti.
Tuloksia on alkanut tulla, sillä Suomen elintarvikkeiden vienti saavuttaa tänä vuonna kaikkien aikojen ennätyksen. Tavoitteena on tälle 1,7 miljardin euron vienti tälle vuodelle.
"Kasvua tulee useista eri tuoteryhmistä ja kaikilta tärkeiltä alueilta. Kaikkien aikojen vientiennätys ylittyy tänä vuonna. Koskaan ennen ei ole ollut näin myönteisiä näkymiä", Business Finlandin Food from Finland -ohjelman päällikkö Esa Wrang kertoi Euroja viennistä seminaarissa.
Jo aiemmin MT uutisoi alkuvuoden vientimenestyksestä. Esimerkiksi Kiinan viennin kasvuluvut olivat 63,8 prosenttia. Kaikkiaan kasvua oli 13,7 prosenttia.
Wrang muistuttaa, että suomalaiset elintarvikeyritykset hallitsevat kuuden miljardien euron kansainvälistä kauppaa tytäryhtiöiden kautta. Se liikevaihto on paikallista, eikä sitä lasketa vienniksi.
Suomi pyrkii ostovoimaisille markkinoille.
"Niillä hinta ei ole ensimmäinen tekijä, josta joudutaan neuvottelemaan. Euroopassa on sellaisia maita, joissa hinta ratkaisee. Viennin synnyttämä lisäarvo jää suomeen, toimialan kotimaisuusaste on 82 prosenttia", Wrang sanoo.
Wrangin mukaan projekteista pitäisi päästä jatkuvan budjettirahoituksen piiriin.
"Myös koulutus on projektivetoista, vaikka sen pitäisi olla pysyvää."
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
