Rakennuksella voi olla monta elämää

Tyhjilleen jääneeseen porvoolaisnavettaan on uusiokäytössä rakennettu kaksi asuntoa. Kuisti on vanhan rehutornin paikalla. Riitta Mustonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Euroopan rakennusperintöpäivien tämän vuoden teemana Suomessa on Eläköön rakennus! Teema nostaa esiin, kuinka tärkeä merkitys uusiokäytöllä on rakennusperinnön säilymisessä.

Suomessa on paljon erilaisia rakennuksia, rakennuskokonaisuuksia ja rakennelmia, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Moni ilman käyttöä jäänyt kohde on saanut uuden elämän rapistumisen sijaan.

Korjaaminen uuteen käyttöön säilyttää ja tekee näkyväksi alueen historiaa. Kunnostettu rakennus lisää parhaimmillaan koko alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä kannustaa pitämään lähiympäristöstä entistä parempaa huolta.

Kiinnostavia esimerkkejä on melkein jokaisessa Suomen kolkassa. Paltamossa entinen hiihtohissin lähtölava toimii näköalasaunana. Tyrnävällä vanhassa meijerissä toimii kirjasto. Lopella Sajaniemen entinen kyläkoulu on vireä kulttuuri- ja hyvinvointikeskus.

Rakennusperintöpäivän tavoitteena on lisätä tietoa kulttuuriperinnön monimuotoisuudesta. Tapahtumilla herätetään keskustelua sekä edistetään paikallisen rakennusperinnön tuntemusta ja arvostusta.

Kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla maata järjestetään viikonloppuna 6.–8.9. rakennusperintöpäivän tapahtumia.

Luvassa on muun muassa avoimien ovien tilaisuuksia kirkkoihin, koteihin ja maatilojen päärakennuksiin, kotiseutuajeluita ja -kävelyitä sekä yleisöluentoja.

Esimerkiksi Kuhmoisissa lauantaina ja sunnuntaina järjestettävässä tapahtumassa voi tutustua tervahaudan polttamiseen, vanhan aitan nostamiseen, alahirsien vaihtoon ja pärekaton tekemiseen, nahkojen parkitsemiseen ja sepäntöihin.

Lisäksi Kuhmoisissa on vapaa pääsy 30 vierailukohteeseen. Kohteina on asuinrakennusten ja maatilan rakennusten lisäksi pajoja, myllyjä, kauppoja ja varastoja, seurantaloja, koulu ja kirjasto. Niistä vanhimmat ovat 1700-luvulta, uusimmat 1960-luvulta.

Kotiseutuajeluita järjestetään puolestaan lauantaina Alavudella ja Kuortaneella sekä Ähtärissä sunnuntaina.

Rakennusperintöpäiviin liittyvässä Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa lapset ja nuoret ideoivat uusia käyttötarkoituksia rakennuksille tai rakennelmille.

Kilpailu innostaa lapsia ja nuoria havainnoimaan lähiympäristöään ja vaikuttamaan kulttuuriympäristöön.

Kilpailuun voivat osallistua vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1995 tai sen jälkeen. Osallistumisaika on 15. marraskuuta asti.

Kilpailun järjestää Euroopan rakennusperintöpäivien työryhmä, jossa ovat mukana Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja ympäristöministeriö.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun kumppaneina ovat Allianssi, Maaseudun sivistysliitto, 4H ja Suomen Partiolaiset.

Kotiseutuliitto julkaisi elokuussa järjestettyjen rakennusperintöpäivien yhteydessä rakennusten uusiokäyttöä esittelevän julkaisun, Eläköön rakennus! Se julkaistiin sekä painettuna että verkkoversiona.

Teos esittelee noin 60 erilaista tapaa ottaa alkuperäisestä käytöstä poistunut rakennus tai rakennelma uuteen käyttöön.

Kohteina ovat muun muassa entinen ruutikellari, ratakuilu, lämpökeskus, paloasema ja hevostalli. Julkaisussa liikutaan sekä tutuissa että erikoisemmissa kohteissa eri puolilla Suomea.

Julkaisu perustuu Rakennusperintöpäivien tekemään kyselyyn, jossa kerättiin kiinnostavia esimerkkejä ja tarinoita uudiskäyttökohteista. Kyselyyn saatiin lähes sata vastausta eri puolelta Suomea.

Esimerkkien tarkoituksena on Kotiseutuliiton mukaan innostaa tarkastelemaan lähiympäristöä ja sen rakennuksia uusin silmin sekä pyrkiä löytämään vanhoille rakennuksille, rakennuskokonaisuuksille ja rakennelmille uusia käyttötarkoituksia.

JUHANI REKU

MAIKKI KULMALA

Lisätietoja tapahtumista:

www.rakennusperinto.fi

Julkaisun verkkoversio:

www.rakennusperinto.fi >

Muuta sisältöä >

Euroopan rakennusperintöpäivät > Eläköön rakennus! –

vuositeema 2013

Rakennus-

perintöpäivän tavoitteena on lisätä tietoa kulttuuri-

perinnön monimuotoisuudesta.

Avaa artikkelin PDF