Hallitus helpottaa rakentamista
Rakentamisen sääntelyä puretaan vauhdilla tulevina vuosina, jos Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelma toteutuu.
Hallitus on luvannut muun muassa uudistaa lupa- ja valvontamenettelyjä, nostaa kynnystä suunnittelutarveratkaisuille ja vähentää elykeskusten roolia lupapäätöksissä. Kaikkia rakennusmääräyksiä perataan.
Yhtenä tavoitteena on puurakentamisen edistäminen.
Hallituksen luonnos poikkeamislupien päätösvallan siirtämiseksi elykeskuksilta kunnille on edennyt lausuntokierrokselle.
Poikkeamislupaa vaaditaan nykyisin kaavoittamattoman alueen rakennusluville.
Käytännössä elyn päätösvalta on hidastanut maaseudun rakennushankkeita kuukausilla.
”Jos puolessa kesää hakee rakennuslupaa, hanke siirtyy seuraavaan vuoteen. Poikkeamislausunto voi olla käsittelyssä elykeskuksessa kolme–viisi kuukautta ja kunnassa yhden. Käsittelyaika on pitkä ennen rakentamiseen pääsemistä”, kuvaa Heinolan vastaava rakennustarkastaja Juha Mara.
Erityisen suuri merkitys elyjen päätöksillä on ollut suuria kaupunkeja ympäröivällä maaseudulla, jossa viranomaiset ovat halunneet hillitä hajarakentamista.
Hallitusohjelman mukaan rakennuslupa voitaisiin jatkossa myöntää yleiskaavan perusteella. Pienimuotoiseen piharakentamiseen ja esimerkiksi aurinkopaneelien asentamiseen talon katolle riittäisi ilmoitus.
Lähiviikkoina lausunnoille on menossa energiatodistuslain uudistaminen.
Kansalaisaloite vei energiatodistukset eduskuntaan viime talvena. Eduskunta antoi jo edelliselle hallitukselle ponnen energiatodistusten muuttamiseksi helpommin ymmärrettäviksi.
Sipilän hallitus on jatkanut työtä keväällä valmistuneen raportin pohjalta.
Moni hallitusohjelman kirjaus odottaa vielä tarkempaa sisältöä. Epäselvää on, miten esimerkiksi valitusmenettelyjä muutetaan.
MTK vaatii, että viranomaiset eivät valittaisi toistensa päätöksistä. Nykyisin esimerkiksi elykeskukset saattavat valittaa kuntien päätöksistä oikeuteen.
Rakentamisen energianormien kiristyminen jatkuu, sillä EU edellyttää jäsenmailtaan siirtymistä lähes nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2021 mennessä. Uusien julkisrakennusten tulisi täyttää uudet energianormit jo 2019.
EU-direktiivi on kuitenkin väljä. Suomi saa itse tulkita, mitä merkitsee esimerkiksi direktiivissä mainittu ”hyvin korkea energiatehokkuus”.
Energiapihin rakentamisen normeja valmistelevan rakennusteollisuuden ja ympäristöministeriön Finzeb-hankkeen esityksessä pientalojen normeja kiristettäisiin vain vähän nykyisestä.
Pääasiallisesti ne saavutettaisiin investoinneilla lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteisiin. Eristävyyden lisääminen nykyisestä ei olisi kustannustehokasta.
Henrik Schäfer
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
