
Hallitus rajoittaa kuntien sote-ulkoistuksia
Tekeillä on pikalaki, joka kieltää ulkoistukset ja isot investoinnit ja vapauttaa hallituksen sopimusvastuista.
Hallitus ilmoitti pikaisesta väliaikaislaista helmikuussa, luonnos syntyi vapun jälkeen. Kuva: Eija MansikkamäkiHallitus aikoo kieltää lailla kuntien ja kuntayhtymien tekemät sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistukset ja isot investoinnit.
Jos kunta ei noudata pykäliä, se saa itse vastata sopimustensa vahingonkorvauksista. Valtio pesee näin kätensä kuntien ulkoistamista sote-sopimuksista.
Väliaikaisen lain tarkoituksena on hillitä kuntien sote-palveluiden "betonointia" eli sitä, että kunnat sitovat rahansa ja palvelunsa yksityisiin terveysyrityksiin tai hienoihin sairaaloihin juuri ennen uuden sote-järjestelmän tulemista.
Etenkin pienet kunnat ovat toimineet näin, koska ne pelkäävät palveluidensa loittonevan, kun valtio siirtää sote-palvelut maakuntien peukalon alle vuonna 2019.
Irtisanomispykälä pitäisi sisällyttää kaikkiin vuoden 2018 yli jatkuviin sote-sopimuksiin ja rakennusten käyttöoikeussopimuksiin. Ehto koskisi sopimuksia, joiden arvo ylittää 50 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sote-palveluiden käyttömenoista ja jotka ovat vähintään viisivuotisia.
Lisäksi kielletään yli viiden miljoonan euron investoinnit, ellei niillä ole sosiaali- ja terveysministeriön lupaa.
Hallitus haluaa taata rajoituslaillaan sen, että sote-uudistuksesta syntyy säästöjä ja että järjestäjä saa päättää palveluverkosta ja siirtää henkilöstöä sote-alueen sisällä.
MT kertoi torstaina, että hallituksen sote-valmistelu viivästyy edelleen. Molemmat uutiset löytyvät kokonaisuudessaan perjantain lehdestä.
Hallitus myös kaavailee muutoksia palveluiden kilpailutukseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

