Suuressa osassa maailman maista naiset synnyttävät alle kaksi lasta.
Valtaosassa maista saadaan entistä vähemmän lapsia – "Suomessa notkahdus on dramaattinen"
Kahden lapsen perhemalli leviää kehittyviin maihin. Silti YK ennustaa, että vuonna 2100 meitä on yli 11 miljardia.
Suomalaiset naiset synnyttivät pitkään keskimäärin 1,9 lasta. Nyt kokonaissyntyvyys on kääntynyt laskuun. Kuva: Hanna Linnove
Suomessa syntyvyys on laskenut pitkään. Kuva: Jukka PasonenTutkimusjohtaja Anna Rotkirch Väestöliitosta on huolissaan maapallon väestön kasvusta, mutta korostaa että syntyvyys on jo lähtenyt laskuun valtaosassa maailman maista.
”Syntyvyys on korkeaa enää joissakin Afrikan ja Aasian maissa. Suurin osa maailmasta on jo alhaisen lapsiluvun moodissa.”
Ilmiöön kuuluu, että koulutetummat ihmiset saavat vähemmän lapsia entistä iäkkäämpinä. Monessa maassa tulevien vuosikymmenten väestönkasvu johtuu ihmisten eliniän pitenemisestä eikä vauvojen syntymisestä.
Valtaosassa maailman maista ihanne on saada kaksi lasta, mikä on Rotkirchin mukaan ekologisen kestävyyden kannalta hyvä asia.
Hieman yllättäen Intia on oiva esimerkki maasta, jossa perhesuunnittelu, naisten koulutus ja valistus ovat kantaneet hedelmää ja perheet voivat paremmin. Rotkirch esittelee intialaisia mainoksia, joissa arkiaskareissaan puuhaavat yksi- ja kaksilapsiset intialaisperheet.
Yhdessä mainoksista perheellä on kaksi autoa. Rotkirch huomauttaa, että luonnollisestikin kulutusta pitäisi hillitä niin, ettei ihanne olisi enää missään maailmankolkassa perinteinen länsimainen elämäntyyli.
YK:n ennusteen mukaan maailmassa tulee olemaan vuonna 2100 noin 11 miljardia ihmistä. Eri skenaarioiden ennustehaarukka on lavea ulottuen nykyisestä 7,5 miljardista peräti 16 miljardiin.
Kehittyneimmissä maissa väestön ei pitäisi enää juuri kasvaa vuodesta 2030 eteenpäin. Länsimaissa väestö saattaa hyvin lähteä pienenemään ja lapsiluku painua alle yhden.
”Olemme ison historiallisen väestömuutoksen loppusuoralla.”
Suomessa notkahdus syntyvyydessä on suuri ja Rotkirchin mukaan kansantalouden kannalta dramaattinen.
Syntyvyysluvut ovat täällä yhtä alhaiset kuin Japanissa. Kymmenessä vuodessa syntyvyys on laskenut noin 20 prosenttia. Pitkään naiset ovat synnyttäneet 1,9 lasta, mutta nyt kokonaissyntyvyys on tippunut siitäkin. Etenkin kokonaan lapsettomiksi jäävien naisten määrä on kasvanut.
Kehitys koskee kaikkia alueita ja koulutusluokkia. Voimakkainta syntyvyyden aleneminen on vähiten koulutettujen keskuudessa.
Syntyvyys laskee kaikissa ikäryhmissä, paitsi yli 45-vuotiaissa, jossa syntyy ehkä promille väestöstä. Kyselytutkimuksen mukaan 13 prosenttia nuorista aikuisista ei halua lasta.
Suomalaiset lykkäävät lastensaantia yhä vanhemmalle iälle, mikä tulee näkymään ei-toivottuna lapsettomuutena. Rotkirchin mielestä olisi paikallaan kannustaa kansalaisia lisääntymään nuorempina.
”Yhteiskunnan on joustettava, koska naisten hedelmällisyys ei jousta. Noin 35 ikävuoden jälkeen hedelmällisyys lähtee laskuun.”
Kansantaloudellisilla ongelmilla Rotkirch viittaa siihen, että Suomessa on Euroopan haastavin ikärakenne johtuen suurista ikäluokista. Rahaa on laitettavissa palveluihin yhä vähemmän.
Väestönkasvun hidastuminen kahdella prosentilla vuodessa alentaisi kulutusta 7–8 prosentilla Suomessa ja muissa rikkaimmissa maissa. Ekologisen kestävyyden kannalta se tietysti voi olla hyvä asia.
Rotkirchin mielestä maahanmuutto ei täysin ratkaise syntyvyyden laskun kansantaloudellisia ongelmia, koska myös maahanmuuttoon liittyy paljon ratkaisemattomia ongelmia.
”Pitäisi tarkemmin puhua, miten tulleita työllistetään ja kotoutetaan, ja mitkä määrät ovat yhteiskunnallisesti kestäviä. Nyt esitetään laskelmissa lukuja, jotka eivät vaikuta kovin realistisilta, huomioiden Suomen nykyistä maltillista maahanmuuttoa ja siihen liittyvää poliittista vastustusta.”
Rotkirch kehottaa myös puhumaan siitä, miten lapsia kasvatetaan ympäristötietoisiksi. Vauvan hiilijalanjäljen ei tarvitse olla yhtä suuri kuin vanhempiensa.
Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on linjannut, että väestönkasvua on rajoitettava maapallon eliöstön ja ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Keinoja ovat muun muassa tyttöjen ja naisten koulutuksen ja tasa-arvon parantaminen, sosiaaliturvan kehittäminen sekä ehkäisyn mahdollistaminen kehittyvissä maissa.
Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta katsoo, että väestönkasvua pitää hillitä myös länsimaissa. Hän harkitsisi uudelleen muun muassa lisääntymiseen kannustavia tukia.
Kotiahon mielestä on vastuutonta puhua Suomessa synnytystalkoista kansantaloudellisin perustein, sillä väestönkasvu ei ole missään maailman kolkassa kestävää.
”Syntyvyys on laskenut useissa maissa, mutta se ei tarkoita sitä, että huolta tai tarvetta aktiivisille toimille ei enää olisi.”
YK:n väestöennusteen 11 miljardia ihmistä vuonna 2100 voi hyvin ylittyäkin. Jokaisessa uudessa arviossa nimittäin väestön määrä on arvioitu järjestään edellistä suuremmaksi. Näyttäisi, ettei syntyvyys laske yhtä voimakkaasti kuin mihin arviot perustuvat.
Globaalin kestävyyden kannalta keskimääräisen syntyvyyden tulisi pysyä kahden lapsen tietämissä tai sen alla. Kotiahon mukaan Suomi on nyt oikealla kurssilla.
”Suomen pitäisi syntyvyyteen kannustamisen sijaan tehdä itsestään esimerkki tasa-arvoisena ja hyvin koulutettuna valtiona, jossa syntyvyys on oikealla tasolla.”
Toisekseen Suomen tulisi Kotiahon mielestä nostaa kehitysapu YK:ssa sovitulle tasolle eli 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
”Siten Suomi pääsee vaikuttamaan myös muiden maiden asioihin väestönkasvun saralla.”
Kulutuksen kohtuullistamisessa suomalaisilla riittää vielä savottaa.
Kotiahon mielestä maapallon optimaalista väkilukua ei voi määritellä, koska planeetan kantokyky riippuu täysin kulutuksesta.
”Nykyisen ja kasvavan kulutuksen tilanteessa maapallo ei kestä yhtään lisää väestöä. Me hävitämme elinympäristöjä ja monimuotoisuutta kiihtyvällä tahdilla.”
Väestönkasvuun perustuva talouspuhe ei ole Kotiahon mukaan kestävää, vaan vaikuttaa olevan läheistä sukua pyramidihuijaukselle, jossa maksajia tarvitaan jatkuvasti enemmän.
Länsimaissa on selvitettävä, kuinka talouspuoli järjestyy, vaikka väestö ei kasvaisikaan.
”Toisin kuin yleisesti luullaan, alentunut syntyvyys ei välttämättä ole uhka hyvinvoinnille tai ikääntyvien toimeentulolle.”
Kotiahon mukaan väestöllinen huoltosuhde eli työikäisten suhteellinen määrä voi vahvistua lähitulevaisuudessa, kun lasten ja nuorten määrä vähenee. Työikäisten ikäluokkien pieneneminen ei muodosta vakavaa uhkaa, sillä työvoiman kysynnän kasvaessa työllisyysaste nousee ja työelämän laatu paranee.
”Kun saavutamme ekologisesti ja sosiaalisesti tasapainoisen yhteiskunnan, syntyvyyden laskukin aikanaan pysähtyy ja väkiluku saavuttaa tasapainon alemmalla, kaikille paremmalla tasolla”, ekologian professori järkeistää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
