”Ei palveluja yhtä huonoiksi kuin suurissa kaupungeissa”
KEITELE (MT)
”Soitin terveyskeskukseen aamulla kello 8.30. Lääkäriajan sain kello 12.20”, keiteleläinen Arja Turkka kertoo Keiteleen terveysaseman pihassa. Ainakaan hänellä ei ole moittimista kunnan terveyspalveluissa.
Turkka tuli Keiteleelle evakkona Karjalasta vuonna 1946. Siitä lähtien hän on kunnassa asunut ja työskennellyt.
Keiteleen sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa nykyisin liikelaitos Kysteri. Siinä ovat mukana Leppävirran, Juankosken, Kaavin, Rautavaaran, Pielaveden, Keiteleen, Tervon ja Vesannon kunnat.
Kysterin väestöpohja on yli 32 000 asukasta. Kuntien palkkalistoilta Kysteriin siirtyi noin 430 työntekijää, laitospaikkoja Kysterissä on noin 250.
Vajaan 2 500 asukkaan Keitele kuuluu Nilakan palveluyksikköön, jossa ovat lisäksi Pielaveden, Tervon ja Vesannon kunnat.
”Keiteleellä on kaksi vakinaista lääkäriä. Psykiatri käy kerran kahdessa viikossa, sisätautien erikoislääkäri kerran viikossa. 27-paikkaisen vuodeosaston pitkäaikaispaikat on vähennetty kymmeneen”, terveysaseman vt. osastonhoitaja Pirkko Keränen kertoo.
Keräsen mukaan aamuisin pystytään antamaan soittajille noin kahdeksan kelloaikaa päivystykseen. Päivystys on kolmesti viikossa Keiteleellä, neljä kertaa viikossa Pielavedellä.
Keiteleen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raatikainen (kesk.) on saanut hyvää palautetta kuntalaisilta. Sote-palvelut toimivat.
Hallituksen kaavailemasta isäntäkuntamallista Raatikainen ei ole ilahtunut. Iisalmea vieroksutaan, Kuopioon on sata kilometriä matkaa.
Raatikainen on varma, että mitä kauemmas päätöksenteko karkaa, sitä vähemmän keiteleläisten ääni kuuluu. Ja silloin on helppo viedä palveluja pois.
Tähän asti palvelut ovat säilyneet, osin parantuneetkin. Ensi vuonna Keiteleen maksuosuus Kysteriin on tätä vuotta pienempi.
Silti sote-menot vievät kunnan budjetista valtaosan. Hallituksen kaavailema puolen miljoonan euron valtionavun menetys kirpaisee.
”Kunnallisveroa pitää korottaa 3,6 prosenttiyksikköä, jos valtionavun leikkaukset paikataan verotuloilla”, Raatikainen sanoo.
Kysterin palvelut on jaettu lähipalveluihin, seudullisiin ja alueellisesti keskitettyihin palveluihin. Lähipalveluja ovat esimerkiksi lastenneuvola, hammashoito ja päiväaikainen lääkäripäivystys.
Ainakin vielä Keiteleellä hoidetaan ihmiset vauvoista vaareihin. Pitäjän kymmenkunta sotaveteraania kutsutaan tarkastukseen kerran vuodessa.
Torstaina tarkastusvuorossa oli 93-vuotias Pauli Paananen. Hänellä on sotamuistona sirpalevammoja vasemmalla puolella ja kuulovamma vasemmassa korvassa.
Paanasen tutki terveyskeskuslääkäri Paula Paunonen. Hän on työskennellyt Keiteleellä puolitoista vuotta.
Pirkko Keräsen työura on jo 33 vuoden mittainen. Nykymenossa rassaavat jatkuva raportointi ja lomakkeiden täytöt.
Muutos kuntayhtymästä Kysteriin vei hermoja, kun muun työn ohessa piti siirtää potilastiedot uuteen järjestelmään. Myös kooditus muuttui.
”Potilasturvallisuus ei ole vaarantunut”, Keränen vakuuttaa.
Keiteleen terveysaseman väki tekee kovasti töitä kuntalaisten terveyden eteen, maan hallituksen sote-kaavailuista suuremmin välittämättä.
REIJO VESTERINEN
Kaisa Raatikainen on varma, että mitä kauemmas päätöksenteko karkaa,
sitä vähemmän keiteleläisten ääni kuuluu. Ja silloin on helppo viedä palveluja pois.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
