Sorkkia ja somea, ilmastoviisasta metsätaloutta ja 150 näytteilleasettajaa – Sarka-messut täyttää Seinäjoki Areenan vielä lauantaina

"Noin 280 maitotilaa", kertoo toiminnanjohtaja Henna Mero Suomen Maitoyrittäjät ry:n jäsenkunnan koon. Lisäksi alan yrityksiä on yhdistyksen kannattajajäseninä. Rapsuteltavana on Vanhatalon Holstein -tilan ainoa ayrshire. Kuva: Johannes Tervo

Eläinnäyttely tekee komean paluun osaksi Sarkaa yhden välivuoden jälkeen: ayrshire-rodun vuosinäyttely on jälleen ohjelmassa.

Eri luokissa on mukana yhteensä viitisenkymmentä ayrshireä vasikkaikäisistä lehmiin.

Esittelyt näyttelykehässä alkoivat heti perjantaiaamuna. Ayrshiret ovat messuvieraiden ihasteltavina koko tapahtuman ajan.

Ayrshire Winter Show on osa Sarkaa sekä perjantaina että lauantaina. Hieho Savinnan Rihanna oli yksi esiteltävistä, jonka Mira Haapalainen talutti näyttelykehään perjantaina. Kuva: Johannes Tervo

Sari Vanhatalo juoksutti sankoa alle, jotta näyttelyeläin ja -alue pysyivät tip top -kunnossa. Kuva: Johannes Tervo

Mira Haapalainen on Sarka-messuilla hoitamassa huutokauppaeläimiä. Maaningalta kotoisin oleva Haapalainen opiskelee maataloustieteitä Helsingin yliopistossa.

"Neljäs vuosi on menossa. Sarka-messuilla olen ensimmäistä kertaa", Haapalainen kertoi taluttaessaan Savinnan Rihannaa näyttelykehästä. Rihanna-hieho on syntynyt 5.4.2019.

Annastiina Raitila on lomittaja Hämeenlinnasta. Hänen työnään näyttelyalueella on eläinten ulkoasun viimeistely.

"Äsken klippasin selkälinjan kuntoon."

Klippattavana oli Taivalmäen Ruby-Issan.

Raitilan työvälineisiin kuuluivat esimerkiksi lakkapullo ja hiustenkuivaaja.

Eläinten ulkoasua viimeisteli myös Heikki Vanhatalo Siikaisista.

"Selkälinjan suoristus klippaamalla ja hännän tupeeraus ovat ainoat toimet, joilla kohennetaan eläimen näyttävyyttä", hän kertoo.

"Muuten karva parturoidaan lyhyeksi. Se helpottaa eläimiä arvostelevan tuomarin työtä. Hän näkee eläimen ominaisuudet hyvin, kun karva on lyhyttä."

Heikki Vanhatalolla ja hänen veljellään Juho Vanhatalolla on maatalousyhtymä.

"Lypsäviä lehmiä on 115. Hiljattain siirryimme robottilypsyyn."

Laura ja Ville Huhtala sekä lapset Amalia ja Niko tulivat Sarka-messuille Ylihärmästä. "Kyllä tämä kuuluu vuosiohjelmaan, joka kerta tulee käytyä. Päivä kuluu helposti", he kertovat. Niko Huhtala istui kurottajan ohjaamoon. Kuva: Johannes Tervo

"Somea ja sorkkia", tiivistää Henna Mero maitoyrittäjien Sarka-ohjelman. Mero on Suomen Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja.

Yhdistyksen seminaarin aiheena on tänä vuonna lypsylehmien jalkaterveyden parantaminen ja ontumisten ennaltaehkäiseminen.

Puhujana sekä perjantaina että lauantaina on maailmankuulu lypsykarjan hyvinvoinnin ja sorkkaterveyden asiantuntija, eläinlääketieteen tohtori Nigel B. Cook. Cook hoitaa eläinlääketieteen professuuria Wisconsinin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Toiminnanjohtaja Mero korostaa lehmien jalka- ja sorkkaterveydestä huolehtimista.

"Se on yksi keskeisistä tuotannon johtamisen osa-alueista, joka vaikuttaa tilan taloustulokseen."

Neko Oy:n toimitusjohtaja Aimo Naapuri esitteli kiinalaisvalmisteista droonia, joka soveltuu avomaan ruiskutuksiin.. "Tämä lentää kahden metrin korkeudessa, ruiskutusviuhka on noin neljän metrin levyinen." Kuva: Johannes Tervo

Maitoyrittäjien some-osuus on vuorossa lauantaina. Silloin ohjelmalavalla esitellään maitotilojen käyttöön tarkoitettu viestinnän faktapaketti ja some-viestinnän ohjeistus.

Tavoite on innostaa yrityksiä viestimään entistä enemmän nykyaikaisesta maitoyrittäjyydestä. Tietopaketti on monen toimijan yhteistyönä.

"Maitoyrittäjät ry:n lisäksi mukana ovat olleet MTK:n maitovaliokunta ja maitovaltuuskunta, Maito ja Terveys ry, Jalostusmeijerien Liitto, Suomen Meijeriyhdistys, Pro Agria ja Kuule Oy", Mero kertoo.

Lauantaina kello 10.30 alkavan tietoiskun yhteydessä jaetaan ensimmäinen Vuoden Maitoteko -palkinto. Sillä palkitaan yrittäjä, joka on tuonut alalle poikkeuksellisen myönteistä näkyvyyttä.

Historian ensimmäinen Vuoden maitoteko -palkinto luovutetaan puolankalaisen Mustolan tilan Markus Heikkiselle, joka toteutti viiden vuorokauden pituisen Navettasuora-lähetyksen yhteistyössä Ylen kanssa.

"Metsänomistajan näkökulmasta ilmastoviisasta metsätaloutta on esimerkiksi metsän uudistaminen pikaisesti hakkuun jälkeen", Suomen metsäkeskuksen aluejohtaja Helena Herttuainen sanoo. Kuva: Johannes Tervo

Näytteilleasettajia Sarka-messuilla on lähes 150.

Hämeenlinnalaisen Nekon osastolla voi perehtyä kauko-ohjattavaan kopteriin eli drooniin, jossa on kymmenen litran säiliö.

"Laite soveltuu ruiskutuksiin avomailla. Yksi akku riittää noin hehtaarin ruiskutukseen täydellä kuormalla. Tulossa on lisäksi malli, jossa on 20 litran säiliö", yrityksen toimitusjohtaja Aimo Naapuri sanoo.

Maahantuonnin lisäksi Neko on lannoitteiden ja puutarhatuotteiden valmistaja ja jälleenmyyjä.

Tomi Ylipaasto esittelee messuilla Harrgassnerin hakelämmitysjärjestelmiä. Tuote on itävaltalainen.

"Viitisenkymmentä järjestelmää olemme myyneet Suomeen. Yritys on ollut Suomen markkinoilla viisi vuotta."

Huhtalan perhe saapui Sarka-messuille Ylihärmästä.

"Meillä on lihakarjatila, joka toimii periaatteella ternivasikasta teuraaksi, Eläimiä on noin 800", Ville Huhtala kertoo.

Sarka on varttunut jo 12-vuotiaaksi. Messut on vakiinnuttanut paikkansa maatilarakentamisen, kotieläintarvikkeiden, energian ja metsätalouden talvisena ammattilaistapahtumana. Kuva: Johannes Tervo

Ilmastoviisas metsätalous -keskustelussa puhetta johti Suomen metsäkeskuksen aluejohtaja Helena Herttuainen.

MT uteli Herttuaiselta jo ennen paneelia, millaista on ilmastoviisas metsätalous.

"Metsänomistajan näkökulmasta ilmastoviisasta metsätaloutta on metsän uudistaminen pikaisesti hakkuun jälkeen."

Lisäksi taimikonhoito ja harvennukset on tehtävä oikea-aikaisesti, on käytettävä jalostettua siemen- ja taimiainesta ja metsä on pidettävä puulajeiltaan monipuolisena.

"Myös tuhkalannoitus on ilmastoviisasta metsätaloutta."

Päättäjiltä ilmastoviisautta on puurakentamisen edistäminen, koska puurakentaminen sitoo hiiltä.

"Kuluttajien näkökulmasta ilmastoviisasta metsätaloutta on turhan kulutuksen karsiminen", Herttuainen sanoo.

"Välttämättömässä kulutuksessa on valittava uusiutuvia materiaaleja, jollaisia puupohjaiset tuotteet ovat."

Christer ja Virpi Snickars Mustasaaren Sulvalta tutustuivat Harrgassnerin hakelämmitysjärjestelmään, jota esitteli myyjä Tomi Ylipaasto (selin). Kuva: Johannes Tervo

"Selkälinjan suoristaminen ja hännän tupeeraus ovat ainoat kikat, joilla kohennetaan eläimen näyttävyyttä", Heikki Vanhatalo kertoo. Heikki Vanhatalolla ja hänen Juho-veljellään on maatalousyhtymä Siikaisissa. Kuva: Johannes Tervo

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan ilmastoviisasta metsätaloutta on esimerkiksi kasvupaikan mukainen metsänhoito.

”Se on parempi kuin kaavamaiset ratkaisut. Luken kasvututkimusten perusteella jatkuva kasvatus on vain poikkeustapauksissa ilmastonäkökulmasta tehokkain metsänhoitomuoto kivennäismailla", Tiirola sanoo.

Hänen mielestään turvemaiden metsänhoidossa on suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa ilmastoviisaasti.

”Tähän tarvitaan uutta tutkimusta ja osaamista. Suometsissä on hyvin erilaisia kasvupaikkoja. Niiden huomioiminen hakkuutapavalinnassa on tärkeää.”

Oikea-aikainen metsänhoito on ilmastonkin kannalta viisasta. ”Tehdään metsänhoitotyöt ja kasvatushakkuut ajallaan.”

Tukkipuuta kannattaa tuottaa mahdollisimman paljon. ”Se tuo myös euroja eniten.”

Lannoitus on nopein tapa lisätä kasvua ja hiilensidontaa. ”Turvemaiden tuhkalannoitus vähentää myös kunnostusojitustarvetta.”

Hirvikannan kurissapitäminen on Tiirolan mukaan välttämätön ilmastotoimi. ”Lehmien pieruista ollaan huolissaan, mutta sorkkaeläimetkin ovat märehtijöitä ja syövät hiilinieluja."

Eäinlääketieteen tohtori Nigel B. Cook on yksi Sarka-messujen asiantuntijavieraista. Cook hoitaa eläinlääketieteen professuuria Wisconsinin yliopistossa Yhdysvalloissa. Messujen juontaja Satu Tuomisto haastatteli Cookia. Kuva: Johannes Tervo

Hienoa jälkeä syntyy! Annastiina Raitila Hämeenlinnasta ja Iida Mäki Humppilasta viimeistelevät eläimiä näyttelykehään. Kuva: Johannes Tervo

Hannu Saari johtaa Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiriä. Saari oli yksi keskustelija Ilmastoviisas metsätalous -paneelissa.

Minkä näkemyksen haluat ehdottomasti esittää keskustelussa, MT kysyi Saarelta.

”Haluan muistuttaa, että suomalaisilla on iso vastuu pohjoisesta havumetsästä. Tämä meikäläinen metsäbiotooppi on loppujen lopuksi aika paikallinen ilmiö.”

Saaren mielestä vastuu pohjoisen havumetsän säilymisestä on suomalaisilla itsellään. Ei sitä voi ulkoistaa Ruotsiin tai Pohjois-Amerikkaan.

”Emmekä voi missään tapauksessa luottaa, että Venäjä pitää huolta tästä biotoopista.”

Saari mietti ennen keskustelun alkua, että yhdeksi teemaksi saattaa nousta metsätalouden tulevaisuus Suomessa.

”Todennäköisesti joku esittää kysymyksen, ollaanko metsätaloutta ajamassa Suomesta ulos.”

Ollaanko sitä ajamassa ulos?

”Ei olla. Kyllä Suomessa metsätalouden toiminta jatkuu vähintään nykytasolla. Valtaosa metsistä pysyy talouskäytössä.”

Saaren mielestä nykyisestä kemeratuesta olisi syytä luopua kokonaan.

”Siitä voisi tehdä puhtaasti ympäristötuen. Tuetaan sitä, mikä ei ole taloudellisesti kannattavaa.”

Sarka-messut täyttää Seinäjoki Areenan vielä lauantaina. Messuosastot ja ayrshire-näyttely ovat avoinna koko ajan.

Lauantaina yksi puhujista on vuosien 1991–1995 pääministeri Esko Aho, joka kertoo näkemyksensä suomalaisten maakuntien haasteista.

Ahon johtama hallitus vei Suomen Euroopan unionin jäseneksi neljännesvuosisata sitten. Mielenkiintoista on kuulla, ottaako Aho esiin EU:n vaikutukset Suomeen, maaseutuun ja maatalouteen.

Sarka-messut Seinäjoki Areenassa perjantaina kello 9–17 ja lauantaina kello 10–16. Seinäjoki Areenan osoite on Kirkkokatu 23.

pytinki.fi/sarka/