Kansallispuisto tyrehdyttäisi kalastuksen Teijon Matildanjärvellä
Tapani Kakon mukaan Matildanjärven kalastusmatkailu on tärkeä vetonaula alueelle. Kakko pyörittää ulkoliikuntakeskusta Teijon retkeilyalueen kupeessa. Lauantaina siellä juhlittiin polttareita, mäkiauton kyydissä polttarikuningatar Jonna. Pasi Leino Kuva: Viestilehtien arkistoVirkistyskalastus Salon Teijon Matildanjärvellä nojaa istutettuun kirjoloheen. Kalakantaa ylläpitää Metsähallitus. Jos alue muutetaan ympäristöministeriölle tehdyn esityksen mukaisesti kansallispuistoksi, vierasperäisen kirjolohen istutus loppuu.
”Järvellä kalastetaan vilkkaasti, mikä tuo retkeilijöitä koko alueelle”, kertoo Perniönseudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Keskitalo.
Toinen huoli liittyy metsästyksen kieltämiseen. Keskitalon mukaan nykyisen retkeilyalueen mailla metsästää kolme metsästysseuraa. Lain mukaan eteläisen Suomen kansallispuistoissa ei saa metsästää, joten harrastus loppuisi lähes sadalta metsästäjältä.
Hirveä saisi edelleen ajaa, mutta Keskitalon mukaan etäisyydet ovat niin pitkiä, ettei eläimiä pystytä ohjaamaan sopivaan paikkaan ammuttavaksi.
”Kiinnostus varmasti loppuu muuhunkin riistanhoitoon, jos hirvenmetsästys kielletään. Alueella toimii seura, joka on ottanut valtavan määrän kiinni supikoiria lintujensuojelualueelta ja auttanut siten linnuston kehittymistä”
Keskitalon mukaan metsästäjät eivät vastusta puiston perustamista ehdottomasti, sillä matkailun kasvu tuo lisää työpaikkoja.
”Toivomme kuitenkin, että hirven metsästys saisi jatkua. Tällainen poikkeuslupa on annettu metsästäjille Koloveden kansallispuistossa.”
Keskitalo povaa paikallisille asukkaille ongelmia, jos hirvimäärä lisääntyy entisestään.
Teijon matkailu Oy:n toimitusjohtaja Tapani Kakko pyörittää ulkoliikuntakeskusta Teijon retkeilyalueen kupeessa. Talvisin keskuksessa hiihdetään ja kesäisin lasketaan rinneautoilla.
Myös Kakko mainitsee suurimmaksi ongelmaksi Matildanjärven kalastusmatkailun, joka on alueella tärkeä vetonaula. Toinen huoli koskee mahdollisia myrskyjä ja kaatuvia puita.
Tulevatko turistit alueelle retkeilemään, jos aluetta ei hoideta kunnolla?
Muilta osin matkailuyrittäjien yhdistys Meri-Teijon Matkailu Ry, johon Kakkokin kuuluu, suhtautuu positiivisesti kansallispuistohankkeeseen.
”Ihmiset tarvitsevat luontomatkailupalveluita. Moni harrastaa jopa kansallispuistojen bongailua. Tässä täytyy nähdä 20–30 vuoden päähän, jolloin muun muassa aasialaisten turistien määrä Suomessa on varmasti moninkertaistunut”, Kakko laskeskelee.
Teijon kansallispuisto ulottuisi ainoastaan valtion maille. Erikoissuunnittelija Mikael Nordström Metsähallituksesta kertoo, että alueella sijaitsee valtavasti luonto-, kulttuuri ja virkistysarvoja. Luonnonsuojelulain voimin perustettava kansallispuisto turvaisi luontotyyppien ja uhanalaisten lajien säilymisen nykyistä tehokkaammin.
”Toki Metsähallitus on jo jättänyt arvokkaimmat alueet hakkuiden ulkopuolelle, mutta osa alueesta on metsätalouskäytössä.”
Metsähallitus arvioi kesän aikana, miten kansallispuisto vaikuttaisi aluetalouteen ja käyttömuotoihin. Nordström huomauttaa, että yleensä kansallispuistot tuovat rahaa alueelle. Etenkin ulkomaalaisten turistien määrä kasvaa.
Yleisötilaisuuksissa Nordström on aistinut, että valtaosa alueen sidosryhmistä kannattaa kansallispuiston perustamista, mutta toki joukossa on myös huolestuneita.
Hän myöntää, että suurimmat ongelmat liittyvät metsästykseen ja kalastukseen.
Suunnitelma kansallispuiston perustamiseksi lähtee lausunnoille syyskuun alussa. Siitä noin kuukauden kuluttua paketti toimitetaan ympäristöministeriöön, joka päättää, viedäänkö Teijon ehdotusta eteenpäin.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
