Eläkejärjestelmäjoutumassa testiin

Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä on tapahtumassa pitkään odotettu ja

pelätty käänne. Ylen uutisen mukaan yksityisalojen työeläkkeisiin kuluu nyt enemmän rahaa kuin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävät eläkemaksut tuottavat.

Viime vuonna yksityisen alan työntekijät ja työnantajat maksoivat työeläkemaksuja 24 prosenttia palkkasummasta eli yhteensä noin 12 miljardia euroa. Huolimatta siitä, että eläkemaksuja arvioidaan kertyvän tänä vuonna hieman enemmän, eivät ne enää kata maksettavien eläkkeiden määrää.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva eli maksuja on kerätty vuosien saatossa enemmän kuin eläkkeisiin on tarvittu. Tästä syytä muutos ei romahduta työeläkejärjestelmää. Maksutulojen lisäksi sijoitustuotot korjaavat tilannetta. Viime vuonna yksityisalojen eläkeyhtiöiden sijoitukset tuottivat 7,5 miljardia euroa.

Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän rahastoidut varat olivat viime vuoden lopussa yhteensä 97,3 miljardia euroa. Kaikkien työeläkeyhtiöiden sijoitusvarallisuus on noin 150 miljardia euroa.

Suomalainen niin sanottu hyvinvointivaltio on suhteellisen nuori ja sen rakentaminen alkoi vuonna 1937 Kansaeläkelaitoksen perustamisella. Ensimmäiset työkyvyttömyyseläkkeet myönnettiin vuonna 1942 ja vuonna 1949 Kela myönsi ensimmäiset vanhuuseläkkeet.

Vuosien saatossa Kelan rooli on muuttunut ja tehtäväkenttä laajentunut. Myös Kelan rahoitus on muuttunut alkuaikojen henkilökohtaisesti maksetusta säästövakuutuksesta yhteiskunnan rahoittamaksi toiminnaksi. Kela maksaa edelleen kansaneläkettä, mutta työeläketurvaa hoitaa nykyisin noin 40 eläkelaitosta.

Yksityisalojen työeläkelait tulivat voimaan heinäkuussa 1962 ja yrittäjien, mukaan lukien maanviljelijöiden, eläkelait vuonna 1971.

Huoltosuhteen muuttumisen suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle on arvioitu johtavan siihen, että tulevaisuudessa eläkkeille ei enää ole maksajia. Myös eliniän nouseminen lisää omalta osaltaan eläkemenoja.

Tilanteeseen on varauduttu muun muassa nostamalla eläkemaksuja ja ottamalla käyttöön niin sanottu elinaikakerroin, joka pienentää tulevaisuuden eläkkeitä. Paineet työurien pidentämiseksi alusta, lopusta ja keskeltä ovat kovat.

Palkansaajan työeläkkeillä ei ole Suomessa ylärajaa, vaan eläkkeen suuruus riippuu työajan ansioista ja työuran pituudesta. Yrittäjien eläkkeen perustana olevalla työtulolla sen sijaan on noin 165 000 euron yläraja. Tästä syystä eläkkeiden koossa on isoja eroja.

Suomalaisten keskimääräinen työeläke on noin 1 500 euroa kuukaudessa. Yrittäjien keskimääräinen eläke on noin 1 350 euroa, mutta viljelijöiden keskimääräinen eläke jää kuitenkin vain noin tuhanteen euroon.

Viljelijät voivat muiden yrittäjien tapaa

vaikuttaa oman eläkkeensä määrään lisäämällä eläkemaksujaan. Se on heikosti kannattavilla tiloilla kuitenkin vaikeaa. Nykyisenkin tasoisen

eläkkeen maksaminen on vuosi vuodelta kalliimpaa, koska valtio on leikannut omaa maksuosuuttaan.

Maatalouden raju rakennemuutos heijastuu myös eläkejärjestelmään. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan asiakkaista työelämässä on 76 000, mutta eläkkeensaajia on 137 000.

Työeläkemaksujen korotuspaineet lisäävät työeläkejärjestelmän tuottovaatimuksia, mutta samalla lisääntyvät myös riskit.

Työeläkeyhtiöt ovat suuria taloudellisen vallan käyttäjiä. Tulevien eläkkeiden kannalta

ei ole yhdentekevää, mihin 150 miljardin euron varallisuus sijoitetaan ja kuka niistä päättää. Vaikka työeläkejärjestelmää hoitavat eläkeyhtiöt, niin viime kädessä vastuu eläkkeistä on eduskunnalla.

Avaa artikkelin PDF