Maatalouspolitiikan valvontakäytännöt jakavat osapuolia EU-neuvotteluissa – Ministeri Leppä: "Vie resursseja ja aiheuttaa kustannuksia"
Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden kannat EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen (cap) ovat puolen vuoden neuvotteluiden jälkeen edelleen kaukana toisistaan.
Maatalousministerit kokoontuivat alkuviikosta Brysseliin. Kuva: Zucchi-Enzo / EULähes kolme vuotta sitten alkanut EU:n tulevan maatalouspolitiikan uudistuksen sorvaaminen on nyt siinä vaiheessa, jossa EU-parlamentti, jäsenmaat ja komissio hiovat kantojaan yhteen.
Maatalouspolitiikan rahoituksesta saatiin sopu aikaan viime kesänä, mutta kolmesta eri lainsäädäntökokonaisuudesta koostuva cap on edelleen EU-instituutioiden neuvottelijoiden pöydällä. Uuden politiikan toimeenpano alkaa 2023, mutta jäsenmaat tarvitsevat tarpeeksi aikaa kansallisen politiikan tekemiseen. Siksi sovun odotetaan syntyvän lähikuukausina.
Neuvotteluissa on noussut esiin uusia vaatimuksia. Yksi niistä on niin kutsuttu sosiaalinen ehdollisuus, jossa Euroopan parlamentti sekä komissio haluavat, että tukien saannin ehtoihin otetaan mukaan sosiaali- ja työlainsäädännön noudattaminen.
Lisäksi Euroopan parlamentti kannattaa perusteellisempaa valvontaa. Monen jäsenmaan mielestä uudet ehdotukset sotivat maatalouspolitiikan yksinkertaistamista vastaan.
Euroopan komissio esitti kolme vuotta sitten uuden maatalouspolitiikan pohjaksi toimeenpanomallia, joka antaa jäsenmaille vapautta päättää itselleen sopivista toimenpiteistä. Mallin tarkoitus on yksinkertaistaa valvontakäytäntöjä, jolloin komissio seuraisikin jäsenmaiden kykyä saavuttaa EU:n tavoitteita pelkän toimenpiteiden valvomisen sijaan.
Euroopan parlamentin mielestä uusi toimeenpanomalli voitaisiin sekoittaa yhteen voimassa olevan järjestelmän kanssa. Suomi ei kuitenkaan ole ehdotuksen kannalla.
Maa- ja metsätalousministerin Jari Lepän (kesk.) mukaan ajatus raskaasta valvontajärjestelmästä ei kuulosta hyvältä. ”Se vie resursseja ja aiheuttaa kustannuksia. En usko, että se tulee menemään lävitse.”
”Uudistuksessa on tärkeää muistaa sen kantava idea uudesta toimeenpanomallista. Jäsenvaltion tulee voida itse määritellä omien tarpeidensa pohjalta sopivat toimenpiteet esimerkiksi tukien kohdentamiseksi”, Leppä painottaa.
Suuri EU-instituutioita erottava tekijä on ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden kunnianhimo, niin kutsuttu vihreä arkkitehtuuri.
Euroopan parlamentti kannattaa, että ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin käytettäisiin kolmannes maataloustuista. Jäsenmaat sen sijaan kannattavat, että viidennes suorista tuista sekä kolmannes maaseudun kehittämistuista ohjattaisiin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin.
Suorista tuista rahoitetaan jatkossa jäsenmaille pakollisia, mutta viljelijöille vapaaehtoisia ekojärjestelmiä. Niiden tarkoitus on antaa viljelijöille mahdollisuus tehdä entistä kunnianhimoisempia ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä.
Ekojärjestelmien lisäksi jäsenmaiden tulee sitoutua niin kutsuttuun ehdollisuuteen, eli tiettyihin hyvän viljelyn käytäntöihin. Muun muassa talviaikainen kasvipeitteisyys, turvemaiden kestävä käyttö, riittävien suojavyöhykkeiden varmistaminen ja viljelykierto ovat jatkossa viljelijöille pakollisia vaatimuksia.
Suomi on painottanut, että myös kannattavuusnäkökulmat tulee pitää cap-keskusteluissa esillä.
”Keskustelu ei voi mennä niin, että puhutaan vain ympäristötoimenpiteistä. Kaikkien ulottuvuuksien tulee olla tasapainossa”, Leppä muistuttaa.
Ministerin mukaan Suomen kannalta tärkeät asiat ovat edenneet hyvään suuntaan. Lopullinen päätös riippuu ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden muotoiluista.
”Meillä on hyvät eväät saada ratkaisu maaliin.”
Cap-uudistus pitäisi Lepän mielestä saada kuitenkin pian valmiiksi. ”EU:n pitää osoittaa toimivuutensa: ruokaan ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät asiat ovat keskeinen osa ja niistä pitää pystyä saamaan aikaan ratkaisuja.”
”Silloin pysyttäisiin aikataulussa, jotta kansalliset strategiasuunnitelmat saadaan tehtyä. Tämä on osa ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä – viljelijät ansaitsevat, että heillä on näkymä eteenpäin. Pohjalla on onneksi hyvä rahoituskehysratkaisu.”
Lue myös:
”Keskustelu ei voi mennä niin, että puhutaan vain ympäristötoimenpiteistä. Kaikkien ulottuvuuksien tulee olla tasapainossa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
