Piia Rantala-Korhonen sanoo, että Kuhmon Kamarimusiikki on hyvä esimerkki tapahtumasta, joka vetää Kainuuseen ihmisiä ulkomailta asti. Kuva: Oulu2026 / Harri Tarvainen
Turussa eurot viisinkertaistuivat: Kulttuurin supervuodesta odotetaan pohjoiseen 250 miljoonan piristysruisketta
Suomen edellinen kulttuuripääkaupunki Turku sai vuoteen 2011 laitetut eurot takaisin lähes viisinkertaisina.
Kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisfestivaalia vietettiin 16.-18.1. Oulussa. Kuva: Oulu 2026 / Henri LuomaOulu käynnisti näyttävästi vuotensa Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Tapahtumavuodessa mukana on 39 muutakin Pohjois-Suomen kuntaa.
Kulttuuririentoihin on laitettu paljon rahaa, mutta mitä kunnat odottavat siitä hyötyvänsä?
Kulttuuripääkaupunkihanketta vetävän Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen kertoo, että kulttuuripääkaupunkien aluetaloudellisia vaikutuksia on tutkittu paljon.
”Vakiintunut peukalosääntö on, että yksi kulttuuriin laitettu euro tuo aluetalouteen 4–5 euroa. Odotamme, että 50 miljoonan euron budjetti kasvattaa aluetaloutta 250 miljoonaa euroa.”
Rantala-Korhonen vakuuttaa, että raha ei jää säätiölle, vaan budjetilla luodaan ohjelma, joka houkuttelee kävijöitä koko tapahtuma-alueelle. Kävijät puolestaan tuovat mukanaan rahaa alueen yrityksille.
Kun Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011, tapahtumavuoden toteutunut kokonaisrahoitus oli 55,5 miljoonaa euroa. Raha palautui alueelle lähes viisinkertaisena.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden aluetaloudelliset vaikutukset Varsinais-Suomessa olivat 260 miljoonaa euroa.
”Enää ei tarvitse perustella, miksi taide on tärkeää.”
Turun kulttuurijohtajan Anu Laitilan mukaan vuosi oli kaupungille käänteentekevä: se vaikutti myönteisesti asenteisiin ja vahvisti taiteen merkitystä kaupunkilaisille.
”Enää ei tarvitse perustella, miksi taide on tärkeää.”
Ilo ja ylpeys omasta kaupungista kasvoi. Hankkeissa syntyi uusia verkostoja, ja yhteistyö jatkui kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeenkin.
”Ravintolakulttuuri kehittyi, mistä Turku on tullut tunnetuksi”, Laitila lisää.
Ruokakulttuuri on tärkeä osa Oulu 2026 -ohjelmaa. Arctic Food Lab esittelee pohjoisia makuja ja vieraanvaraisuutta. Kuva: Oulu 2026 / Lauri KaikkonenOulu valittiin kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2021. Rantala-Korhonen kertoo, että silloinen kaupunginjohtaja Päivi Laajala halusi lähteä rakentamaan laajaa alueellista yhteistyötä.
”Ison, vahvan Oulun ja ympäröivien kuntien välillä on ollut historiallista jännitettä, mitä haluttiin tämän hankkeen avulla loiventaa. On parempi puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä yhteistyötä.”
”Ison, vahvan Oulun ja ympäröivien kuntien välillä on ollut historiallista jännitettä, mitä haluttiin tämän hankkeen avulla loiventaa.”
Raahen kulttuuripalvelupäällikkö Piritta Rossi kertoo, että kaupunki lähti mukaan Oulu 2026 -hankkeeseen heti, kun pyydettiin.
Isoja tapahtumia Raahessa ovat tänä viikonloppuna vietettävän avajaisfestivaalin lisäksi esimerkiksi muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaisen 50-vuotisjuhlanäyttely kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun sekä valotaidetapahtuma lokakuussa.
Pakkahuoneen museo Raahessa tuo esille alueen merellistä historiaa. Kuva: Oulu 2026 / Mikael KauttoKaikki tapahtumat eivät ole vielä tiedossa, sillä yhdistykset voivat hakea kaupungilta vielä tammikuun ajan yhteensä 44 000 euroa tapahtuma-avustusta. Rossi kertoo odottavansa innolla, minkälaisia ideoita hakijoilla on.
Rossin mukaan osa Raahen kulttuuritapahtumista olisi ehkä järjestetty muutenkin, mutta kulttuuripääkaupunkivuoden ansiosta rahaa on ollut jaossa normaalia enemmän.
”Näen, että vuosi 2026 on ennen kaikkea kulttuurin juhlaa, josta kaupunkilaiset hyötyvät arjessaan hyvinvointina ja uudenlaisina elämyksiä.”
Kuusamon kulttuuritoimenjohtaja Ulla Ingalsuo-Laaksonen on innoissaan kulttuurivuodesta ja tiivistyneestä yhteistyöstä Oulu 2026 -kuntien välillä.
”Näen, että vuosi 2026 on ennen kaikkea kulttuurin juhlaa, josta kaupunkilaiset hyötyvät arjessaan hyvinvointina ja uudenlaisina elämyksiä.”
Ingalsuo-Laaksonen vinkkaa esimerkiksi Solstice-festivaalista juhannuksena Rukan huipulla.
Kuusamon ykköstapahtuma on syksyn luontokuvafestivaali, johon kaupunki on sijoittanut noin 20 000 euroa.
Kulttuuripääkaupungit
Euroopan kulttuuripääkaupungin titteli myönnetään vuosittain yhdelle tai useammalle kaupungille. Se on EU:n näkyvin kulttuurituen muoto.
Vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat Oulu sekä Slovakian Trenčín.
Oulu 2026 -hankkeen budjetti on 50 miljoonan euroa.
Siitä 20 miljoonaa rahoittaa Oulun kaupunki ja toiset 20 miljoonaa valtio opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Loput 10 miljoonaa katetaan kumppanikuntien rahoituksella, lipputuloilla sekä yritysten ja sponsoreiden tuella ja lahjoituksilla.
EU myöntää kulttuuripääkaupungeille 1,5 miljoonaa euroa sillä ehdolla, että hakukirjassa luvatut sitoumukset ja tavoitteet on täytetty.
Suomessa Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat aiemmin olleet Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
