Asiantuntijat arvioivat: Tämän verran sähköstä pitää tulevaisuudessa varautua maksamaan

Kovin halvat tai jopa negatiiviset hinnat eivät ole pitkällä aikavälillä realistisia, sillä sähköä ei haluta tuottaa tappiolla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Toisin kuin moni pörssisähköasiakas saattaa toivoa, se, että sähkön hinta olisi pysyvästi hyvin matala tai jopa negatiivinen, ei ole pitkällä aikavälillä realistista. Näin on siitäkin huolimatta, että viime kuukausina on nähty niin hyvin matalia kuin korkeitakin hintoja.

Sähkön hintaan vaikuttaa esimerkiksi säätila. Tuulivoima, jota rakennetaan jatkuvasti lisää, on hyvin säätilariippuvaista. Kapasiteetista voi jonain päivänä olla käytössä hyvin pieni osa, kun taas toisena päivänä tuulivoiman tuotanto pyörii täydellä teholla.

”Jos on tyyni ja kylmä pakkaspäivä, hinta voi olla hyvinkin korkea. Jos sattuukin olemaan tuulinen ja suhteellisen lämmin päivä, hinta voi olla nollassa tai jopa miinuksella”, Energiaviraston johtaja Antti Paananen kuvailee.

Kovin halvat tai jopa negatiiviset hinnat eivät ole pitkällä aikavälillä realistisia, sillä sähköä ei haluta tuottaa tappiolla. Myös jatkossa luultavasti yksittäisinä tunteina sähkön hinta painuu silti miinukselle.

Esimerkiksi suurta ydinvoimalaitosta ei nimittäin kannata lähteä ajamaan alas joitain tunteja kestävien halpojen jaksojen takia, vaikka sähköä tuotettaisiinkin tappiolla, sillä laitoksen alasajo ja käynnistäminen kestävät yleensä ainakin useamman tunnin.

Mitään nyrkkisääntöä sille, millaisessa tilanteessa tuotantokapasiteettia ajetaan alas, ei ole.

”Se riippuu siitä, mitä laitoksen tehon pienentäminen tai nostaminen maksaa. Silläkin on oma hintansa.”

Energiaviraston johtaja Antti Paanasen mukaan osa tuotantolaitoksista luultavasti suljettaisiin kannattamattomana, jos sähkön hintataso pysyttelisi pitkään ympäri vuoden noin kolmessa-neljässä sentissä kilowattitunnilta. Kuva: Valolink Oy

Menneiden vuosien perusteella voidaan haarukoida, miten paljon sähköstä pitää kuukausitasolla keskimäärin ainakin maksaa.

Viimeisimmän viiden vuoden aikana sähkö on maksanut kuukausitason keskihinnan näkökulmasta halvimmillaan vain noin 2,5 senttiä kilowattitunnilta. Tuo hinta saavutettiin ensimmäisenä koronavuonna 2020.

Vuonna 2022 halvimmankin kuukauden keskihinta taas oli juuri ja juuri alle 10 senttiä kilowattitunnilta. Muina lähivuosina halvin kuukausikeskihinta on ollut kolmen–neljän sentin hujakoilla.

Viime vuosien hintakehityksen perusteella pitkän aikavälin matalin mahdollinen keskihinta asettunee noin viiteen–kuuteen senttiin kilowattitunnilta, kun mukaan lasketaan myyjän marginaali, joka on pari senttiä.

Vertailun vuoksi viime vuonna sähkön keskihinta oli koko vuodelta noin seitsemän senttiä kilowattitunnilta.

Energiaviraston Paanasen mukaan osa tuotantolaitoksista luultavasti suljettaisiin kannattamattomana, jos sähkön hintataso pysyttelisi pitkään ympäri vuoden noin kolmessa–neljässä sentissä kilowattitunnilta.

Tuulivoimakapasiteetista voi jonain päivänä olla käytössä hyvin pieni osa, kun taas toisena päivänä tuotanto pyörii täydellä teholla. Kuva: Miska Puumala

Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa arvioi, että menneiden vuosien halvimpiin hintoihin ei ainakaan pitkällä aikavälillä aivan päästä.

Yksi syy tähän on inflaatiokehitys. Toisaalta on syytä huomata, että 2020 sähkönkulutus tippui rajusti normaalista.

Tällä hetkellä kahden vuoden määräaikaisia sähkösopimuksia on tarjolla kahdeksan–yhdeksän sentin hintaan kilowattitunnilta. Hinta sisältää myyjän palkkion lisäksi riskilisää siitä, että sähkön käyttö painottuu myyjän kannalta ”väärään aikaan”.

”Sehän on iso kustannus, että asiakas käyttää sähköä eniten juuri silloin, kun se on kalleinta.”

Koska sähkön kulutus ja hinta vaihtelevat tulevaisuudessa aiempaa enemmän, pitää sähkönmyyjien nostaa myös jatkossa marginaalejaan, jotta ne pystyvät paikkaamaan sähkön hinnan ja kulutuksen ajoittumisen ristiriitaa määräaikaisissa sopimuksissa.

Suurta ydinvoimalaitosta ei kannata lähteä ajamaan alas joitain tunteja kestävien halpojen jaksojen takia, vaikka sähköä tuotettaisiinkin tappiolla.  Kuva: TVO