Isien osuus vapaissa yli kaksinkertaistunut perhevapaauudistuksen myötä − näillä alueilla isät käyttävät eniten perhevapaita

Vain vajaat neljä prosenttia perheistä jakaa vanhempainvapaat täysin tasan molempien vanhempien kesken. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto.  

Isät osallistuvat yhä enemmän pienten lasten hoitoon. Heidän osuutensa vanhempainvapaiden käytöstä on kasvanut jälleen viime vuoteen verrattuna, selviää Kelan tuoreista tilastoista.

Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä isien osuus vanhempainvapaiden käytöstä oli koko maassa lähes 23 prosenttia. Viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna luku on kaksi prosenttiyksikköä suurempi.

Perhevapaauudistusta edeltävään aikaan verrattuna isien osuus vanhempainpäivärahojen käytössä on yli kaksinkertaistunut.

Vuonna 2022 toteutetussa perhevapaauudistuksessa vanhempainvapaat jaettiin lähtökohtaisesti puoliksi vanhempien kesken. Omasta 160 päivän vanhempainrahakiintiöstä on kuitenkin voinut luovuttaa toiselle vanhemmalle enintään 63 päivää.

Vain vajaat neljä prosenttia perheistä jakaa vanhempainvapaat täysin tasan molempien vanhempien kesken.

Alueelliset erot isien perhevapaiden käytössä ovat varsin pieniä. Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen arvioi alueiden tasaisuuden johtuvan siitä, että tieto vapaista on tavoittanut kaikki perheet varsin hyvin.

Eniten isien perhevapaita käytetään Ahvenanmaalla, jossa isien osuus on yli neljänneksen. Miettinen arvioi Ahvenanmaan sijoitusta selittävän sen kulttuurillisesti läheisempi side Ruotsiin, jossa isät käyttävät selvästi enemmän perhevapaita kuin Suomessa.

Myös Lapissa isien osuus yltää lähes neljännekseen. Miettinen ei osaa kuitenkaan arvioida, mistä Lapin korkea sijoitus tilastoissa johtuu.

Kaikissa maakunnissa isät ovat käyttäneet jo yli 21 prosenttia vanhempainpäivärahoista tämän vuoden aikana.

Isien osuus vanhempainrahapäivistä jää 21 prosentin tuntumaan Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Etelä-Savossa.

Vuoden 2022 uudistuksen yhteydessä perhevapaiden käyttöä muutettiin joustavammaksi, mikä teki vanhempien tilanteesta tasa-arvoisemman.

”Uudistuksen myötä vapaita voi käyttää joustavammin. Ennen uudistusta vain isät saattoivat siirtää vapaansa käyttöä lapsen kaksivuotispäivään saakka, nyt tämä siirtomahdollisuus koskee myös äitejä”, kertoo Miettinen.

Toinen iso uudistus, joka lisäsi vapaiden käytön joustavuutta oli se, että perhevapaita pystyy käyttämään hyvin pienissäkin erissä esimerkiksi yksittäisinä päivinä.

Työlainsäädäntö kuitenkin rajaa vapaiden jakamisen enintään neljään jaksoon, jotka ovat vähintään 12 päivää pitkiä, jollei työnantajan kanssa sovita muusta.

”Lisäksi uudistukseen tuli mahdollisuus yhdistää osa-aikainen vanhempainvapaa ja osa-aikatyö joustavammin kuin aiemmin. Edellisessä järjestelmässä tämä oli sidottu siihen, että kummankin vanhemman piti tehdä sama ratkaisu. Mutta nyt riittää, että vain toinen tekee.”

Miettisen mukaan ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että joustomahdollisuuksia ei ole kovin aktiivisesti käytetty. Esimerkiksi äideistä vain hyvin harva siirtää vapaiden käyttöä myöhemmäksi.

Miettinen kertoo muutosten perhevapaiden käytössä olevan yleensä hitaita. Tähän hän näkee syyksi muun muassa sitkeät oletukset siitä, kumpi vanhempi on sopivampi hoitamaan pientä lasta ja kumman poissaolosta työstä on enemmän haittaa.

Perheissä, joissa tuloerot ovat suuret, ajatellaan Miettisen mukaan usein, että isän vapaankäyttö on taloudellisesti suurempi riski kuin äidin.

Mikäli perhe suunnittelee käyttävänsä vain ansiosidonnaiset vanhempainvapaat, niin perheen kokonaistulojen kannalta todella on edullisempaa, että suuripalkkainen käyttää pienemmän osan vapaista, Miettinen sanoo.

”Tavallisin tilanne perheissä kuitenkin on se, että tyypillisesti äiti käyttää ansiosidonnaisen vapaan lisäksi kotihoidon tukea. Näissä tilanteissa olisi perheen kokonaistulojen kannalta edullisempaa, jos suurempituloinen käyttäisi vähintään vanhempainvapaita ja näin esimerkiksi vähentäisi äidin kotihoidon tukijakson pituutta.”

”Se, että isien pidemmät vapaat alkavat tulla tavanomaisemmiksi työpaikoilla, vaikuttaa tietysti seuraaviin isäsukupolviin ja ehkä pikkuhiljaa tasaa sukupuolten tilannetta työpaikoilla.”