EU:lle sorvattiin seitsemän vuoden säästöbudjetti
BRYSSEL (MT)
EU-maiden päämiehet pääsivät perjantaina sopuun unionin seuraavien seitsemän vuoden budjetista.
Vuorokauden mittaisen maratonkokouksen voittajaksi selviytyivät niin sanotut nettomaksajamaat, jotka halusivat leikata EU:n rahoja.
EU:n 7 vuoden budjetti on loppusummaltaan 960 miljardia euroa, eli noin 35 miljardia euroa nykyistä seitsenvuotiskautta pienempi.
Kyseessä on ensimmäinen kerta kun EU-budjettia leikataan.
”Tiukkoina talousaikoina myös EU:n menoja pitää suitsia”, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) muistutti kokouksen päätteeksi Brysselissä.
Kokousta venytti varsinkin Ranskan ja Britannian kesken käyty nokittelu budjetin kokonaistasosta.
Kiista ratkesi siihen, että britit saivat hilattua alaspäin niin sanottuja maksumäärärahoja, kun taas Ranska sai puolustettua maatalous- ja aluebudjetin sitoumusmäärärahoja.
Sitoumukset ja toteutuneet maksut päätyvät eri lukuun, koska EU-maat eivät yleensä pysty käyttämään kaikkia tukia, joihin niillä periaatteessa olisi oikeus.
Maksujen ja sitoumusten välisen kuilun kasvu voi kuitenkin johtaa tulevina vuosina tilanteeseen, jossa EU ei pysty maksamaan kaikkia laskujaan.
Sitä on pidetty ongelmana varsinkin Euroopan parlamentissa, jonka siunauksen rahoituskehykset vielä vaativat.
”EU:n perussopimus kieltää yksiselitteisesti alijäämäisten budjettien tekemisen. En voi, enkä aio panna nimeäni sellaiseen paperiin”, Parlamentin puhemies Martin Schulz varoitti torstai-iltana.
Suurimmat säästöt kohdistuvat EU:n maatalousbudjettiin, jota leikataan reilut 11 prosenttia. Aluepolitiikan varoihin tulee runsaan 8 prosentin pudotus. Tutkimukseen ja kilpailukykyyn tarkoitettuihin varoihin tulee sen sijaan kasvua yli 30 prosenttia.
”Olen erityisen iloinen kilpailukykyyn tehdyistä lisäpanostuksista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi saa enemmän rahaa tutkimusohjelmiin, kuin aluepolitiikkaan”, Katainen painottaa.
Tutkimusrahoja ei kuitenkaan ole korvamerkitty millekään maalle, vaan niitä jaetaan Euroopan laajuisesti parhaille projekteille.
”Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten pitää nyt ymmärtää hakea tutkimusrahoitusta ahkerasti. Hakematta rahaa ei tule”, pääministeri patistelee.
Unionin hallintomenot kasvavat hieman, mutta ilman kuritusta EU-virkamiehet eivät selviä. Henkilöstöä vähennetään 5 prosenttia, jäljelle jäävien työaikaa pidennetään ja palkankorotukset jäädytetään kahdeksi vuodeksi. EU.lle maksettavaa 6 prosentin veroa jatketaan.
Suomen maatalous selvisi neuvotteluista vähemmin vaurioin kuin monen muun maan.
Maaseudun kehittämisvarat, joista maksetaan esimerkiksi lfa- ja ympäristötuet pysyvät nykyisellä tasollaan. Suoriin tukiin, eli tilatukeen tulee pieni pudotus.
Hallituksen arvion mukaan pudotus on noin 15–20 miljoona vuodessa, MTK:n laskelmien mukaan vuotuinen menetys on lähempänä 40 miljoonaa. Ero, johtuu siitä, miten inflaatio otetaan laskelmissa huomioon. Euroissa mitattuna maatalouden EU-potti on edelleen reilut 800 miljoonaa euroa vuodessa.
Aluetukiin tulee isommat pudotukset. Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuki laskee 35 eurosta asukasta kohti 30 euroon.
Kaikkiaan Suomen saamat rakennetuet putoavat noin 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos mukaan lasketaan kansallinen rahoitusosuus, menetys voi olla jopa 100 miljoonaa vuodessa.
”Rakennepolitiikassa painopiste siirtyi vähemmän kehittyville alueille. EU:ssa on paljon Suomea köyhempiä alueita”, Katainen selittää.
Suomen nettomaksuosuus nousee nykyiseen kauden keskiarvoon verrattuna noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos sen sijaan verrataan vain viimeisimpiin kolmeen vuoteen, nettomaksu pysyy ennallaan.
Jatkossa nettomaksu on 0,31 prosenttia Suomen bruttokansantulosta, eli nykyisellä bkt:n tasolla noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.
”Nettomaksun kasvu taittuu. Se on nyt samalla tasolla kuin esimerkiksi Tanskalla ja Itävallalla. Saksa, Hollanti ja Ruotsi maksavat jatkossakin enemmän”, pääministeri Katainen muistuttaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
