Puolustusvoimat juhlii satavuotisia, mutta tarkkaa perustamispäivää ei tiedä kukaan
Suomen Puolustusvoimat täyttää tänä vuonna sata vuotta. Lippujuhlaa vietetään kesällä Seinäjoella.
Noin 22 000 henkilöä suorittaa vuosittain varusmiespalveluksen. Tämän vuoden ensimmäinen erä astui palvelukseen 8. tammikuuta. Alokkaat harjoittelivat tiistaina Kankaanpään Niinisalossa etenemistä. Kuva: Jussi PartanenSuomen itsenäisyyden satavuotisjuhlapäivää vietettiin kiistattomasti 6.12.2017, mutta tänä vuonna satavuotisjuhlaa viettävän Puolustusvoimien syntymäpäivä ei ole yhtä yksiselitteinen asia. Se saattaa olla torstaina 25.1. tai siiten se oli jo pari viikkoa sitten tai peräti viime syksynä. Vaihtoehtoja on monia.
Joka tapauksessa Suomelle piti maan itsenäistyessä perustaa armeija, sillä omaa sotaväkeä sillä ei ollut ollut vuoden 1905 jälkeen.
Professori Martti Häikiö on listannut toissa vuonna juhlaesitelmässään Schmardenin henki erilaisia vaihtoehtoisia Puolustusvoimien merkkipäiviä. Esitelmä on julkaistu Vapaussoturi-lehdessä.
Hän pitää merkittävänä esimerkiksi tammikuun 12. päivää, jolloin eduskunta antoi senaatille valtuudet järjestyksen palauttamiseksi maahan. Kuitenkin jo edellisenä syksynä senaatti oli ryhtynyt toimiin sotilastoiminnan järjestämiseksi. Huomenna taas tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun senaatti julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi.
Myöskään Puolustusvoimat itse ei ole päättänyt mitään yksittäistä päivää satavuotispäiväksi, pääesikunnasta Helsingistä kerrotaan.
"Historioitsijatkaan ole päässet yksimielisyyteen Puolustusvoimien perustamispäivästä. Juhlimme sitä koko vuoden erilaisin tapahtumin ja tilaisuuksin, joita on yli 120", kertoo tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara pääesikunnan viestintäosastolta.
Puolustusvoimien näkyvintä juhlapäivää, lippujuhlaa, vietetään vuosittain 4. kesäkuuta. Sen päivämäärä tulee marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymäpäivästä. Ensimmäisinä itsenäisyyden vuosina lippujuhlapäivä oli 16. toukokuuta, joka oli valkoisen armeijan voitonparaatin päivä keväällä 1918.
Tänä vuonna lippujuhlaa vietetään kesäkuun alussa Seinäjoella, mutta sen lisäksi muita juhlavuoden yleisötapahtumia järjestetään pitkin vuotta eri puolilla maata. Seinäjoen juhlista käynnistyy 16 paikkakunnalle saapuva kesäkiertue, joka päättyy 25. elokuuta Turkuun.
Jo nyt talvella juhlitaan muun muassa Helsingissä ja Vaasassa. Itsenäisen Suomen kenttätykistön ja Tykistökoulun satavuotisjuhlaa vietetään perjantaina 9. helmikuuta. Tuolloin Senaatintorilla järjestetään tykistön kalustonäyttely.
Vaasassa taas juhlitaan jääkäreiden kotiinpaluuta 24. helmikuuta.
”Jääkärit loivat pohjan nykyaikaisten Puolustusvoimien synnylle ja muodostivat merkittävän osan talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan aikaisesta päällystöstä”, todetaan tapahtuman esittelyssä.
Vuosi ei kuitenkaan ole pelkkää historian lehtien havinaa, vaan varuskuntapaikkakunnilla on myös Intti tutuksi -avointen ovien päiviä.
Näissä tapahtumissa voi käydä ihmettelemässä, millaista armeijan nykyaikainen sotilas- ja upseerikoulutus on.
Nämä tapahtumat ovat huhti-, touko- ja kesäkuussa. Ensimmäinen tapahtumapaikka on Porin prikaatin Niinisalossa Kankaanpäässä 26. huhtikuuta ja viimeiset avoimien ovien päivät pidetään 2. kesäkuuta Helsingissä: Santahaminassa ja Suomenlinnassa.
Helsingissä sijaitsevassa Sotamuseossakin juhlavuosi näkyy.
Uusi näyttely avataan 9. toukokuuta. Se kertoo Suomen itsenäisyyden aikana käymistä sodista sekä Puolustusvoimien toiminnasta sotien jälkeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
