Koko ruokaketjun hallinta ja talouskorostuvat agrologin opinnoissa
ILMAJOKI (MT)
Yrityksen taloudenpidon koukeroiden hallitseminen on maataloudessa entistä tärkeämpää, kun tilakoot kasvavat ja kilpailu alalla kiristyy.
”Kun ennen puhuttiin maanviljelijöistä, voi alkutuotannosta elantonsa saavia nykypäivänä hyvällä syyllä kutsua maatalousyrittäjiksi”, toteaa agrologi-opintojen koulutuspäällikkö Anu Katila Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
Samaa mieltä on kolmannen vuoden agrologiopiskelija, ilmajokelainen Marianna Mäki-Ranta, joka erikoistuu opinnoissaan talouteen ja elintarviketuotantoon.
”Kun rakennemuutos kiihtyy, talouden hallinta korostuu. Olen oppinut paljon yrittäjämäisestä ajattelusta paitsi oppitunneilla, myös keskusteluissa muiden oppilaiden kanssa. Moni opiskelija on ottanut päävastuun maatilasta sukupolvenvaihdoksen myötä.”
Seinäjoen ammattikorkeakoulun agrologikoulutus järjestetään Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Elintarvike- ja maatalouden yksikön Ilmajoen kampuksella.
Agrologipuolen opintokokonaisuudet ovat kehittyneet viime vuosina.
”Alemmassa perusagrologitutkinnossa maatalouden opiskelu on laajentunut huomattavasti liiketalouden puolelle. Myös elintarviketurvallisuus, elintarvikeprosessit sekä projektiopinnot ovat korostuneet”, Katila kertoo.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittavat agrologit, elintarvikeinsinöörit ja restonomit tutustuvat opintojensa aikana toistensa oppiaineisiin.
”Etelä-Pohjanmaa on elintarvikemaakunta, joten on luontevaa tarjota täällä opintopolku, jossa koko ruokaketju otetaan haltuun”, Seinäjoen ammattikorkeakoulun Elintarvike- ja maatalousyksikön johtaja Antti Pasila sanoo.
Maatalousteknologian yliopettajan Jussi Esalan mukaan ylemmän amk-tutkinnon agrologilinjan opetussisällöt ovat jossakin määrin pelkistyneet.
”On osattava kolme perusasiaa. Maatalousyrittäjän on oltava sinut kehittyneen teknologian kanssa. Lisäksi on hallittava yrityksen taloudellinen johtaminen sekä ihmisten johtaminen.”
Suurin osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ilmajoen yksikön opiskelijoista tulee Pohjanmaan maakunnista. Toisaalta erityisesti aikuisopiskelijoita saapuu halki maan.
Ensimmäisen vuoden agrologilinjan perustutkinto-opiskelija Nadia Ammouri on kotoisin Ylitorniolta.
Ammourin mukaan yleisin harhaluulo agrologiopintojen suhteen on, että jokaisen alan opiskelijan olisi tultava maatilalta ja viljeltävä itse.
”Agrologiopinnoista saa monipuolisen pohjan ponnistaa usealle eri alalle. Itse olen erikoistunut hevospuoleen”, Ammouri kertoo.
Kaksi kolmasosaa Ilmajoen agrologiopiskelijoista sijoittuu muihin työtehtäviin, kuin maatilan töihin, koulutuspäällikkö Katila tähdentää.
”Neuvontasektori, hallinto, koulutus, tutkimus, kauppa ja elintarviketeollisuus ovat jatkuvasti lisänneet siivuaan työllistämisessä. Agrologiopinnoista voi suunnata moneen ammattiin.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
