Vesiosuuskuntien oikeusturva on ohut – hinnoista voi valittaa, jos sen tekee omalla rahalla

Kouvolan vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti Halsola on vuosia ajanut käyttöveden tukkualennuksen palauttamista vesiosuuskunnille. Seuraavaksi asia viedään eduskunnan oikeusasiamiehelle. "Jos me emme tätä voita, niin en pidä tätä maata enää isänmaanani", sanoo 3 800 vesiliittymän rintamaa johtava Halsola. Kuva: Marja Seppälä

Kouvolalaisten vesiosuuskuntien oikeustaistelu on nostanut esiin puutteen Suomen lainsäädännössä. Useista vesiosuuskunnista koostuva yhtymä on hakenut oikeutta epäreiluksi kokemaansa hinnoittelua vastaan jo vuosia.

Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala yhdistyivät Kouvolan kaupungiksi vuoden 2009 alusta. Kuntaliitoksen jälkeen lopetettiin aiempien kuntien vesiosuuskunnille myöntämät tukkualennukset käyttöveden hinnoissa.

Osuuskuntiin kuuluvien käyttöveden kuutiohinta nousi tasoihin kunnalliseen verkkoon kuuluvien kanssa. Vuodessa korotusta tuli 42 prosenttia. Osuuskuntien vastuulle kuuluvat myös oman verkon kunnossapitotyöt, joten todellisuudessa osuuskunnissa veden hinta on 1,5–2-kertainen verrattuna kunnan hoitamaan verkkoon.

Vesiosuuskunnat tekivät hinnoittelusta valituksen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon (KKV). Valituksen mukaan Kouvolan Vesi Oy ja Kymen Vesi Oy hyväksikäyttivät hinnoittelussa määräävää markkina-asemaa, sillä vettä ei voi muualtakaan ostaa. Kouvolan Vesi on perustellut kaikille samaa käyttöveden hinnoittelua asiakkaiden tasa-arvoisella kohtelulla.

Virasto jätti valituksen käsittelemättä. Perusteluissa virasto totesi, että sen ensisijainen tehtävä ei ole puuttua elinkeinonharjoittajien väliseen hinnoitteluun ja lisäksi on epätodennäköistä, että hinnoittelussa on rikottu lakia.

Kilpailulain nojalla tehdyn ratkaisun mukaan menettely kohdistui kyseisessä tapauksessa rajatulle alueelle ja tapauksen kansantaloudellinen merkitys oli vähäinen, minkä vuoksi viraston resursseja ei käytetty asian tutkimiseen.

Markkinaoikeus vahvisti KKV:n päätöksen kesäkuun lopulla. Osuuskunnat aikovat seuraavaksi viedä asian eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Kouvolan tapaus ei ole ainutlaatuinen. Vastaavia hintojen yhdenmukaistamisia on tehty muun muassa Keski-Suomessa Jyväskylän kuntaliitosten yhteydessä.

Kouvolalaiset osuuskunnat ovat edenneet valitusprosessissa pisimmälle. Tapaus on nostanut esiin sen, että osuuskunnilla ei oikeastaan ole osoitettua paikkaa, johon valittaa hinnoittelusta. Yksityishenkilönä vesilaitokselta vettä ostava asiakas voisi ottaa yhteyttä kuluttaja-asiamieheen, mutta yritystoiminnaksi laskettavalla osuuskunnalla ei tällaista mahdollisuutta ole.

Esimerkiksi sähkönmyynnissä vastaava alueellinen monopoli on voimassa siirtohinnoittelussa. Siirtohinnoittelun kohtuullisuutta valvomaan on asetettu energiavirasto.

"Veden toimittamisessa ei ole mitään tällaista erityisviranomaista, joka sitä veden hintaa valvoisi. Tältä osin valvonta on jäänyt auki", toteaa KKV:n lakimies Jukka Kaakkola.

Kaakkolan mukaan vesihuoltolakia uudistettaessa vuonna 2014 valvontaviranomaisen asettaminen oli pöydällä, mutta asiaa ei katsottu silloin tarpeelliseksi.

Nykytilanteessa osuuskunnan oikeusturva on heikohko, sillä vapaaehtois- ja talkoovoimin toimivien osuuskuntien pitäisi viedä valitukset oikeuteen tyystin omalla rahalla.

"Tällaiset kohtuutonta hinnoittelua käsittelevät jutut ovat hyvin epävarmoja eivätkä välttämättä menesty oikeudessa. Kun täytyy varautua menemään korkeimpaan oikeuteen asti, niin siihen ei välttämättä vesiosuuskunnilla ole varaa", sanoo Kaakkola.

Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n puheenjohtaja Vesa Arvosen mukaan kuluttaja- ja osuuskunta-asiakkaiden välinen epätasa-arvo veden hinnoittelussa on yleistä.

Talkoisiin ja vapaaehtoistyöhön perustuvat osuuskunnat tekevät käytännössä kunnille kuuluvaa työtä. Vesihuoltolain mukaan kunta on velvollinen järjestämään vesihuollon, mutta osuuskunnan perustamalla asukkaat ovat voineet jouduttaa verkon rakentamista. Suomessa on tällä hetkellä noin 1 300 vesiosuuskuntaa.

Osuuskunnalla on myös vastuu verkon kunnossapidosta. Arvosen teettämässä kyselyssä noin puolet osuuskunnista haluaisi luovuttaa verkkonsa kunnalliselle vesilaitokselle, mutta kustannussyistä tai muiden resurssien puuttuessa harva kunta suostuu niitä vastaanottamaan.

"Tällaisessa tilanteessa olisi oikein antaa edes alennusta ostettavan veden hinnassa, jotta osuuskunnat voivat selvitä vesihuoltolain mukaisista velvoitteistaan ilman, että jäsenten vesimaksut karkaavat pilviin", Arvonen toteaa.