Kaupasta voisi tulla kylän minipalvelukeskus
Kaupunkien automarketeista löytyy nykyään apteekkeja, pankkeja, ravintoloita – kaikkea, mitä ruokaostoksilla kävijä voi tarvita. Jopa seurakunnatkin ovat joillain paikkakunnilla jalkautuneet kauppakeskuksiin.
Samaa kauppakeskusideaa kokeillaan nyt maaseudun kyläkaupoissa.
”Tämä on sellainen pikku-Jumbo”, kuvailee leppävirtalainen kauppias Pentti Kaulamo palvelukeskustaan. Alkuperäinen Jumbo on valtava ostoskeskus lähellä Helsinki-Vantaan lentoasemaa.
Kaulamon K-kauppa Konnuslahden kylällä on mukana kyläkauppojen kehittämishankkeessa. Siinä on kartoitettu, millaisia uusia palveluita kyläkauppojen kattojen alle mahtuisi. Kokeilun perusteella näyttää siltä, että ainakin kuntien palvelut voisivat löytää sijan kaupalta.
”Siinä näemme kovasti potentiaalia”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Konnuslahden kyläkauppaan rakennettiin hankkeen innoittamana täysmittainen keittiö. Kun koulutyö päättyi toukokuun lopussa ja kyläkoulun keittiö meni kiinni, vanhusten koteihin jaettavat ateriat alettiin valmistaa kaupan keittiössä.
Pian muutkin asiakkaat halusivat ostaa valmista ruokaa. Ruokapalvelulle oli kaupallista kysyntää, johon vastaaminen ei kuulu kunnan toimenkuvaan.
”Tämä on ollut meille hirmu iso juttu. Olemme saaneet omalle työllemme lisää arvoa”, Kaulamo sanoo.
Myös euroissa mitattuna ruokapalvelun aloittaminen on ollut kauppiaan mukaan kannattavaa.
Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen on tyytyväinen yhteistyöhön kaupan kanssa.
”Kuntien nykyisessä tilanteessa emme voi pitää kiinni perinteisistä toimintatavoista.”
Hän olisi valmis suunnittelemaan sellaista muutosta, että kyläkaupalta toimitettaisiin joskus tulevaisuudessa myös koulun tarvitsemat ruuat. Kyläkauppa ja koulu sijaitsevat lähekkäin. Näin koulu ja kauppa tukisivat toisiaan.
Kaulamon kaupalla on tarjolla sulassa sovussa kaupallisia ja julkisia palveluja. Tänään keskiviikkona terveyskeskuksen terveydenhoitajat antavat riskiryhmille influenssarokotuksia. Maanantaina kaupan palveluhuoneessa oli jalkahoitajan vastaanotto.
”Tärkeintä on asiakkaan kokemus. Asiakas saa jättää meille ekopisteeseen roskat, tankkaa, tekee ruokaostokset, hakee postipaketit ja yskänlääkkeen. Sen sijaan meiltä ei saa maailman jokaista lenkkimakkaralaatua emmekä ole halvin”, Kaulamo linjaa.
Kyläkauppahankkeessa selvitettiin monien muidenkin palvelujen sijoittamista kaupoille. Esimerkiksi Alkolla tai Raha-automaattiyhdistyksellä ei kuitenkaan ollut Niemisen mukaan samanlaista kehitysintoa kuin kunnilla.
”Sen sijaan esimerkiksi Posti on innovoinut uudenlaista toimintamallia.”
Kyläkauppojen palveluiden kehityshankkeeseen on tänä ja viime vuonna osallistunut 12 kauppaa eri puolilla Suomea.
HANNA LENSU
Kyläkauppojen palveluiden kehityshankkeeseen on tänä ja viime vuonna osallistunut 12 kauppaa eri
puolilla Suomea.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
