Suurista majoitustiloista on pulaa
Muhokselle on tullut turvapaikanhakijoita muun muassa Irakista, Somaliasta ja Syyriasta. Somalialainen Addar (oikealla) ystävineen on kuluttanut aikaansa kuntopyöräillen. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoMUHOS (MT)
Lapset pomppivat trampoliinilla, mietteliäs mies tupakoi, keittiössä kokataan.
Suomen Punaisen Ristin (SPR) ylläpitämä turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksikkö Muhoksen Päivärinteellä on täynnä elämää.
Entinen tuberkuloosiparantola tarjoaa turvaa nyt 120 kotimaastaan paenneelle.
SPR pyörittää suurinta osaa Suomen vastaanottokeskuksista ja hätämajoitusyksiköistä.
”Keväällä meillä oli viisi vastaanottokeskusta, nyt yhteensä 48 yksikköä”, kertoi SPR:n tiedottaja Anna Kaipainen perjantaina.
Lisäksi valtio ja kunnat pyörittävät muutamia keskuksia.
Viikonlopun aikana perustettiin ainakin kolme uutta hätämajoitusyksikköä.
Kymmenien uusien keskusten avaamisesta on neuvottelut käynnissä.
SPR:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Arja Vainio kertoo, että tilatarjouksia on tullut runsaasti yksityisiltäkin. Tilojen tarkoituksenmukaisuus on kuitenkin tärkein kriteeri, jolla Maahanmuuttovirasto vuokraa tiloja.
”Tilojen täytyisi olla riittävän isoja: hätämajoitukseen tarkoitettujen täytyy soveltua yli sadalle henkilölle ja vastaanottokeskusten yli 200 henkilölle”, Vainio toteaa.
Vuokralle tarjottavissa tiloissa pitäisi olla riittävästi petipaikkoja, vessoja ja suihkuja sekä mahdollisuus ruuanlaittoon tai ruuan jakeluun.
Lisäksi tilan pitäisi olla nopeasti käyttöön otettavissa.
Vainion mukaan kunnissa auttamishalukkuutta löytyy huomattavasti enemmän kuin vastustusta. Jos kansalaiset haluavat auttaa, keskuksiin voi tarjoutua vapaaehtoiseksi vaikka lyhyeksikin aikaa.
”Kannattaa myös selvittää, onko omassa kunnassa esimerkiksi vaatekeräystä. Myös rahalahjoituksia otetaan vastaan.”
Pohjois-Pohjanmaan alueella avattiin tällä viikolla uusi vastaanottokeskus Kuusamoon. Lisäksi suunnitelmat etenevät ainakin Limingassa.
SPR:n Oulun piirin toiminnanjohtaja Pertti Saarela kertoo, että kunnissa järjestetyissä infotilaisuuksissa turvallisuus puhuttaa.
”Monet ovat huolissaan omasta ja lastensa turvallisuudesta. Islamilainen kulttuuri mietityttää. Joka paikassa pieni äänekäs joukko vastustaa turvapaikanhakijoiden majoittamista”, Saarela kuvailee.
Hänen mukaansa keskustelu on kuitenkin ollut asiallista.
Turvapaikanhakijoiden majoitusyksiköt työllistävät useimmiten noin kymmenen henkilöä. Palkan heille maksaa Maahanmuuttovirasto.
Muhoksen Päivärinteellä hätämajoitus avattiin 2. syyskuuta.
”Tulin tänne ensin vapaaehtoiseksi. Seuraavana päivänä sain vakituisen työpaikan”, SPR:n ohjaaja Juha Kanamüller iloitsee.
Hänen mukaansa turvapaikanhakijat tulevat kohtuullisen hyvin toimeen keskenään.
He käyvät lähikaupassa, tekevät itse ruokaa, siivoavat, auttavat järjestelyissä ja pelaavat esimerkiksi jalkapalloa.
Viranomaisten tapaamiset ja lääkärintarkastukset vievät oman aikansa. Suomea opiskellaan kaksi kertaa viikossa.
Silti aika voi käydä pitkäksi.
Elokuun alussa Haaparannan kautta Suomeen tullut irakilainen Osamah Al-Ogaili toivoo pääsevänsä nopeasti töihin.
Hän on koulutukseltaan IT- insinööri.
”Teknologia kehittyy koko ajan. Olisi tärkeää pysyä mukana kehityksessä”, hän pohtii.
Al-Ogaili on ollut aktiivinen myös Punaisen Ristin suuntaan.
”Pakolaiset voivat auttaa toisiaan. Olen myös yrittänyt organisoida vaikkapa puutarhanhoitoa tai metsätöitä.”
Muhoksella turvapaikanhakijat ovat monenkirjava joukko. Toiset ovat hyvinkin korkeasti koulutettuja ja puhuvat hyvin englantia, osa taas ei osaa lukea tai kirjoittaa.
”Toivottavasti meidät hyväksytään suomalaiseen yhteiskuntaan”, Al-Ogaili huokaa.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
