Jäätiköt eivät sula nopeasti
Otsikoissa näkyy jatkuvasti raamatullisia ennustuksia merien vedenpinnan noususta 10 senttimetristä täyteen metriin tämän vuosisadan loppuun mennessä. Pitäisi siinä todella vettä löytyä. Eivät muuten pohjoisen palonpuoliskon jäät sitä vesimäärää tuottaisi.
Ennusteet arvuuttelevat todella rajuja vaihtoehtoja. Jonkin verran saa osviittaa nousu- ja laskuvedestä sekä voimakkaiden tuulten nostamasta vedenpinnasta. Vuorovesi-ilmiö johtuu kuun vetovoimasta.
Viikon kestävä etelätuuli saattaa nostaa vedenpintaa jopa 90 senttiä yli normaalin Perämeren pohjukassa.
Mikä on kiihdyttänyt juuri pohjoisen pallonpuoliskon jäiden sulamista? Syyksi on arveltu toisaalta auringon säteilyn vaikutusta ja toisaalta myrskyjen vaikutusta.
Myrskyn rikkoessa jäät niiden pinta-ala kasvaa ja sulaminen nopeutuu. Aurinko tuntuu kumman kuumasti paistavan hiilidioksidin läpi alas jäätiköihin.
Hiilidioksidin kyky sitoa auringon lämpöä taitaa jäädä pois tuosta ajattelusta. Vai onko ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskenut?
Viimeisen mannerjäätikön sulamiseen meni noin 5 000 vuotta. Lämpötila oli silloin pitkät ajat neljä astetta nykyistä lämpimämpi.
Nykyisellä ilman lämmöllä ei jäätiköitä sulateta pois muutamassa vuosikymmenessä. Eikä niistä tuleva vesi petä Lontoon Toweria, kuten kauhuskenaarioissa on esitetty.
Kummallista on se, että Pohjois-Atlantin vedet lämpenevät muita nopeammin. Pitäisikö etsiä lämpiämisen syitä muualta kuin auringosta ja ilmasta?
Ehkä lämpenemistä on kiihdyttänyt aktivoitunut mannerlaattojen liike. Atlantin pohjan halkaisee Keski-Atlantin selänne. Siinä on jatkuva merenalainen tulivuoritoiminta. Luulisi jopa tuhatasteisen laavan jonkin verran vaikuttavan veden lämpiämiseen.
Eelis Pulkkinen
Ylitornio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
