Sosiaalisesta mediasta haalitaan uusia asiakkaita tilallisen persoonalla
Moni maaseudun yritys rakentaa tuotteilleen tietoisesti brändiä, ja palkkaa jopa ammattiapua sen luomiseen.
Liisa Lindroth luo tuotteilleen näkyvyyttä päivittämällä esimerkiksi Instagram-tiliä. Hänen mielestään salaatteja ja yrttejä kasvattavat kollegat ovat kunnostautuneet hyvin tuotteidensa brändäämisessä, mutta avomaan vihannekset ja juurekset kaipaisivat enemmän mainostusta. Kuva: Jaana KankaanpääLuomu- ja suoramyyntitilat sekä matkailualan yritykset ovat kunnostautuneet omien tuotteidensa markkinoinnissa sekä brändityössä. Petrattavaa olisi muunlaisia palveluita tarjoavilla tiloilla, arvioi lehtori Seppo Mönkkönen Savonia-ammattikorkeakoulusta.
”Brändi on se, mikä kuuluu, haisee, maistuu ja tuntuu. Se on kaikki se, mikä yrityksestä näkyy ja säteilee ympäristöön”, Mönkkönen kuvailee.
Omien tuotteiden markkinointi ja hyvien mielikuvien luominen saattavat luoda taloudellistakin etua.
”Hyvä brändi tekee tilasta houkuttelevan kumppanin. Tilallisen ei tarvitse ottaa sitä, mitä hänelle ensimmäisenä tarjotaan vaan voi valita”, Mönkkönen sanoo.
Turussa sijaitseva Lindrothin puutarha Deliverde alkoi rakentaa brändiään aivan tyhjästä 15 vuotta sitten.
”Nyt vasta uskallan puhua, että se on brändi. Brändääminen on pitkäpiimäistä puuhaa, mutta todella tärkeää”, perheyrityksessä työskentelevä Liisa Lindroth sanoo.
Salaatteja, yrttejä ja vihanneksia tuottava yritys nojaa julkisuuskuvassa Lindrothin mukaan laatuun ja tuoreuteen. Myös lähiruuan status on heille tärkeä.
Lindroth uskoo, että moni tilallinen jättää tuotteidensa markkinoinnin taka-alalle, sillä osaamista aiheesta ei ole. Lindrothin puutarhassakin brändin luomisessa käytettiin apuna turkulaista mainostoimistoa.
”Ei ole häpeä, jos ei osaa, apua kannattaa hankkia ulkopuolelta. Se ei ole järkyttävän kallista, ennemminkin se on arvotuskysymys. Pitää nähdä vain vähän pidemmälle, arkkitehditkin tekevät kauaskantoisempia taloja kuin amatöörit”, Lindroth sanoo.
Sosiaalinen media ja verkkosivut ovat luoneet uudenlaisen ympäristön oman tilansa maineen kasvattamiseen. Tuottaja voi pitää asiakkaisiinsa helposti yhteyttä vaikka Facebookissa. Saattaapa tilan tuotteisiin syntyä niin sanottua merkkiuskollisuutta ja jopa fanitusta.
Iisalmelaisen Pesolan pihvitilan isäntä Antti Niskanen loi tilalleen Facebook-sivun kolme vuotta sitten aloittaessaan lihan suoramyynnin. Päivitykset on kirjoitettu vahvasti savolaisittain.
”Jotenkin on erotuttava, kun on niin paljon tavaraa liikenteessä eikä halvalla pysty myymään”, Niskanen kertoo murteella, jota ulkopaikkakuntalaisen on turha edes yrittää kirjoittaa auki.
Niskaselle Facebook on yksi markkinointiväylä, jonka kautta on tullut uusiakin asiakkaita. Viestittely siellä on rentoa, ja persoonaa voi panna peliin esimerkiksi videoissa.
”Yleensä olen saanut positiivista palautetta, mutta välillä sanotaan, että ei ymmärretä, mitä minä sinne kirjoitan”, Niskanen murjaisee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
