Valtioneuvosto lupaa kiertotalouteen kannusteita: Suomesta tehdään edelläkävijä luonnonvarojen säästämisessä – "Yritykset kuskin paikalla", sanoo Lintilä

Kiertotaloudessa samat raaka-aineet on hyödynnettävä yhä uudelleen ja uudelleen. Kierrätysmuovista valmistetaan muun muassa salaojaputkia. Kuva: Petteri Kivimäki

Suomi pyrkii edelläkävijäksi uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentämisessä. Valtioneuvosto on päättänyt, että tavoitteeseen pyritään muun muassa vähähiilisellä kiertotaloussopimuksella, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden halutaan liittyvän omilla sitoumuksillaan.

Kiertotalouteen on luvassa kannusteita, kuten verotusta, joilla tuetaan luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, vähennetään hiilidioksidipäästöjä sekä lisätään kiertotalouden palveluita.

Rahoitusta ohjataan vähähiilistä kiertotaloutta edistävälle tutkimus- ja kehitystoiminnalle, kuten luonnonvaroja säästäville laitosinvestoinneille ja tuotantoteknologioille.

Päättäjien tehtävänä on luoda kestävät kiertotalousmarkkinat lainsäädännön, taloudellisten ohjauskeinojen ja digitalisaation keinoin. Tässä tapauksessa kestävyys tarkoittaa muun muassa tuotteiden kestävyyden paranemista ja eliniän pitenemistä sekä kierrätysmateriaalien käyttöä.

Kiertotalousosaaminen on tarkoitus sisällyttää osaksi kaikkea koulutusta ja työelämää.

”Tartumme kiertotalouden mahdollisuuksiin ja muutamme taloutemme pohjan kestävämmäksi. 10.4. on Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä. Silloin olemme käyttäneet osamme tämän vuoden luonnonvaroista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo tiedotteessa.

Elinkeinoministeri Mikä Lintilä (kesk.) näkee kiertotaloudessa mahdollisuuksia viennin vahvistamiselle. "Yritykset ovat kuskin paikalla tässä muutoksessa."

Valtioneuvoston mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen pitää vähentyä ja uusiutuvien kasvaa siten, ettei kotimaan alkuperäisraaka-aineiden kulutus ylitä vuonna 2035 vuoden 2015 määrää.

Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin.

Resurssien tuottavuus pyritään kaksinkertaistamaan vuodesta 2015 vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kierto pitäisi tuplata vuoteen 2035 mennessä.

Periaatepäätöksessä linjataan 18 keskeistä toimenpidettä, joilla ministeriöt sitoutuvat edistämään kiertotaloutta vuosina 2021–2024.