Varautumista luonnonmullistuksiin tarvitaan lisää
Kuten poliittiset kriisit myös luonnonmullistukset hidastavat kehitystä tai vievät sitä jopa taaksepäin, sanoo YK:n rauharakentamisen toimiston (UNPBSO) johtaja Henk-Jan Brinkman. Hän on arvostettu kehitysmaiden talouden asiantuntija, joka on aiemmin työskennellyt pitkään Maailman ruokaohjelman (WFP) ekonomistina.
Brinkman uskoo vakaasti, että luonnonkatastrofeihin varautumista lisäämällä voidaan myös edistää köyhyyden vähentymistä, tukea ruokaturvaa sekä taloudellista kehitystä.
Taustalla on se, että äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat katastrofit ovat ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet sekä esiintymistiheydellä että niiden vaikutusten laajuudella mitaten 30 viime vuoden aikana.
”Myös onnettomuuksien taloudelliset vaikutukset ovat kasvaneet. Se johtuu osaksi väestön kasvusta etenkin alueilla, jotka ovat herkimpiä tulville”, hän sanoo.
Suunnitelmallista varautumista tähdentää se, että ruokaturvaan vaikuttaa paitsi luonto myös ihmisen tekemiset, useimmiten nämä yhdessä.
Ruuan nopea kallistuminen vuosina 2007–2008 ja 2010–2011 ovat Brinkmanin mukaan selviä todisteita siitä, kuinka maailmanmarkkinat olivat osallisina nälänhädän lisääntymiseen.
”Bioenergiaan liittyvät odotukset ovat siitä vain pieni osa.”
Usein nämä asiat näyttäisivät hänen mukaansa liittyvän myös hallinnon ja poliittisen kulttuurin heikkouksiin, minkä vuoksi kehitysmaissa talous toipuu heikommin.
Varautuminen vaihtelee hyvin paljon maittain ja sen mukaan, millainen luonnonilmiö kutakin aluetta eniten uhkaa: onko alue siis erityisen herkkä tulville vai kuivuudelle. Tarvitaan monia muutoksia varoitusjärjestelmistä kuin yhteiskunnan rakenteisiin.
Esimerkki suunnitelmallisista askelista kohti parempaa on Brinkmanin mukaan maailman köyhimpiin kuuluva Bangladesh. Maata on koetellut kaksi hirmumyrskyä. Vuoden 1991 myrsky ja sitä seuranneet tulvat tappoivat 139 000 ihmistä. Vuonna 2007 kuolonuhreja oli reilut 3 000.
”Toki sekin on kolme tuhatta liikaa, mutta ero on silti huomattava”, hän sanoo.
Tuossa välissä jokisuistossa sijaitsevaan maahan rakennettiin keinotekoisia mäkiä ja otettiin käyttöön hyvin kattava varoitusjärjestelmä, jonka ansiosta kylissä ja slummeissakin ihmiset tiesivät, minne hakeutua turvaan.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
