Trooppisen metsäkadonhillitseminen valopilkku

Metsiä raivataan pelloksi kehitysmaissa, koska väestön kasvu vaatii ruuan tuotannon lisäämistä. Suomea kiinnostaa tarjota teknistä osaamista metsien säilyttämiseksi. Kuvassa metsää Dominikaanisessa tasavallassa. Satu Lehtonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) mielestä Varsovan ilmastokokouksen sopu oli parempi kuin ei mitään.

Päätös työkaluista, joilla pysäytetään trooppinen metsäkato, on yksi lauantaina päättyneen kokouksen harvoja edistysaskelia.

Jos trooppisten metsien väheneminen saadaan pysäytettyä, sen pitäisi kuitata neljännes päästöistä, jotka ylittävät tavoitteen rajata lämpötilan nousu kahteen asteeseen.

Maa- ja metsätalousministeriön erikoisasiantuntija Matti Kahra on iloinen läpimurrosta.

”Säännöistä on neuvoteltu kahdeksan vuotta. Nyt pitäisi olla päätös säännöistä, rahoituksesta ja keinoista, joilla rahoitus saadaan tehokkaasti kohdistettua”, Kahra sanoo.

Toisaalta nyt Varsovassa päästiin vasta sopimukseen tiekartasta kohti vuoden 2015 Pariisin kokousta. Itse toimista päätetään siellä.

Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä listaa edistysaskeliksi myös sovun ilmastorahaston pääomituksen ensimmäisestä kierroksesta ja mekanismista, jolla käsitellään ilmastomuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä.

Pariisissa kehitysmaat liittyvät mukaan ilmastosopimukseen. Siksi ehtoja ja sääntöjä yksinkertaistetaan ja metsällä sekä maankäytöllä on suuri rooli.

”Metsien raivaaminen pelloksi kehitysmaissa lisää päästöjä merkittävästi”, Kahra sanoo.

Nykyisessä sopimuksessa metsän pinta-alan muutoksilla on suuri paino. Se on ollut Suomelle epäedullista, koska pinta-ala täällä vähenee. Puuston kasvun nielemä hiili ei korvaa pinta-alan vähenemistä.

Uudessa sopimuksessa on enemmän painoa hiilen sitoutumisella. ”Yksinkertaistaminen tarkoittaa sitä, että sitoutuneen hiilen määrä halutaan ymmärtää paremmin. Hiilitonnit on se, mikä ilmaston kannalta lopulta kiinnostaa”, Kahra sanoo.

Uusi sopimus voisi sopia paremmin Suomelle, jossa metsän puuvarat kasvavat enemmän kuin puuta vuosittain käytetään.

Pääneuvottelija Laurikan mukaan metsistä on käyty vasta alustavia keskusteluja ja näkymät Suomen kannalta hyvät, mutta mitään ei ole sovittu.

”Metsien käsittely uudessa sopimuksessa ei vielä ole millään muotoa selvää, koska olemme kahden vuoden päässä”, Laurikka sanoo.

Maatalous on ulkona hillitsemispaletista. Kehitysmaat estivät maatalouden käytön työkaluna, koska ne pelkäävät tuotannon rajoituksia.

”Maat pelkäävät, että niiltä viedään mahdollisuus ruokkia koko kansa. Maatalous on herkkä kysymys kehitysmaille”, Kahra sanoo.

Kriitikoiden mielestä neuvottelut etenivät liian hitaasti. 13 ympäristöjärjestöä järjesti kokouksesta ulosmarssin torstaina vastalauseeksi teollisuusmaiden toimettomuudelle.

Muita kokouksen aikaisia takaiskuja olivat Japanin ilmoitus livetä päästöjen vähentämisen tavoitteesta ja Australian irtisanoutuminen päästökaupasta.

Kiinan johtama köyhien maiden G77-ryhmä käveli myös ulos kokouksesta. Maiden mukaan teollisuusmaat eivät ole riittävän sitoutuneita 74 miljardin dollarin rahoitukseen kehitysmaiden avuksi.

Suomi on yksi harvoista maista, joka on ilmoittanut ilmastorahoituksestaan ensi vuodelle. Suomen rahoitus nousee 63 miljoonasta 93 miljoonaan euroon ensi vuonna.

Maailmanpankin mukaan ilmastotuhojen kustannukset nousevat koko ajan. Pankin arvion mukaan luonnonkatastrofien kustannukset ovat noin 155 miljardia euroa vuodessa. Kolmen neljänneksen arvioidaan liittyvän ilmaston ääriolosuhteisiin.

AIMO VAINIO

JUHA KAIHLANEN

Avaa artikkelin PDF