Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Uutistausta: Suomi antoi EU-kaudelleen arvosanan kahdeksan puoli, Marin nousi parrasvaloihin – Seuraavaksi maatalousuudistuksesta ottaa kopin Kroatia

    Suomen puheenjohtajuuskausi EU:n neuvostossa päättyy joulukuussa. Seuraavaksi puikkoihin astuu Kroatia.
    Sanna Marin osallistui Brysselin huippukokoukseen viime viikolla.
    Sanna Marin osallistui Brysselin huippukokoukseen viime viikolla. Kuva: Alexandros Michailidis

    Suomen kolmas puheen­johtajuuskausi EU-neuvostossa on viittä vaille valmis. Brysselistä katsottuna asiat menivät instituutioiden murroksesta huolimatta kohtuullisen hyvin. Kompromisseja yritettiin, ja vaikka osa jäi puolitiehen, monessa asiassa myös onnistuttiin.

    Isoista EU:n yhteisistä asioista Suomi piti esillä budjettia, ilmastoa, EU:n laajentumista ja oikeusvaltioperiaatetta.

    Koska vanhaa rahoitus­kautta on vielä vuosi jäljellä, kiire ei potkinut kohti lopullisia ratkaisuja. Rahoitus­päätöksen sinetöimistä pidettiin alun alkaenkin mahdottomana tehtävänä, mutta Suomi valmisteli ensimmäisen ehdotuksensa tulevista summista.

    Luvuista poiki kielteisiä kommentteja. Suomi haluaa kasvattaa maatalouden varoja ja pienentää muun muassa puolustukseen, tutkimukseen ja rajavalvontaan käytettyä budjettia verrattuna komission ehdotukseen.

    Suomen mukaan maatalousleikkausten keventäminen on kuitenkin kaikkien jäsenmaiden yhteinen toive. Ilmastohaasteisiin ei voida vastata ilman tarpeeksi rahoitettua maatalouspolitiikkaa, Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi.

    Helpolla Suomi ei päässyt myöskään tulevan maatalousuudistuksen cap-neuvotteluissa.

    Hakiessaan komission ehdottamiin ilmasto- ja ympäristö­toimiin jäsenmaa­kohtaista joustoa, se tulkittiin Brysselissä kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden vesittämiseksi.

    Vaikka cap-uudistus eteni Suomen kaudella, kritiikki kertoo ennen kaikkea siitä, että paineet konkreettisiin päästövähennyksiin ovat EU:ssa tulenarka aihe.

    Suomen kauden yksi tavoite oli vaikuttaa uuden komission työohjelmaan. Yhtenä esimerkkinä mainittiin panostukset kaikenkattavaan Green Dealiin eli komission uuteen ilmastosopimukseen.

    Jos Suomen metsäalan toimijoilta kysytään, tämä aikomus ei kuitenkaan mennyt täysin nappiin.

    Metsäteollisuuden ja MTK:n mielestä metsien talouskäyttö on komission ensimmäisissä arvioissa liian hatarasti mukana. Vaikka EU:n metsä­strategia mainitaan luonnon monimuotoisuustavoitteiden rinnalla, siinä panostetaan ennen kaikkea ennallistamiseen ja metsittämiseen.

    Edessä voivat olla jälleen väännöt siitä, miten metsiä käytetään tarvittaviin päästö­vähennyksiin. Tämä on koettu jo kerran maankäytön ja metsien lulucf-lainsäädännön aikana.

    Green Dealista vastuulliselle komissaarille, hollantilaiselle Frans Timmermansille voi olla luonnollista katsoa metsiä vain suojelun näkökulmista.

    Ilman ekstrapanostusta metsätalouden ilmastohyödyt ja pohjoisen maatalouden erityispiirteet voivat jäädä vähälle huomiolle myös siksi, että Timmermansin kabinettia johtaa Greenpeacen entinen kampanjapäällikkö.

    Puheenjohtajuuskausi huipentui loppu­viikosta Brysselin huippukokoukseen, jossa pääteemana oli ilmastoneutraalius­tavoite vuodelle 2050.

    Vaikka EU-johtajat tiedottivat yön tunteina päässeensä sopuun hiilineutraalista Euroopasta, Puola sanoi menevänsä tavoitetta kohti omaa tahtiaan.

    Täydeksi napakympiksi en siis ilmastoneuvotteluita kutsuisi. Pisteet Suomi saa kuitenkin siitä, että aiemmin nikotelleet Viro, Tšekki ja Unkari sitoutuivat yrittämään.

    Pääministeri Sanna Marin (sd.) kruunasi puheen­johtajuuskauden loppumetrit. Marinin mediahuomio oli valtavaa, ja Suomi sai nostetta siitä, että hallitus saatiin kriisin jälkeen nopeasti kokoon, ja sen johtoon nousi nuori nainen.

    Marin antoi Suomen puolen vuoden ponnisteluille EU-­neuvoston johdossa arvosanan kahdeksan puoli. Oikeusvaltioperiaate saatiin sidottua rahoituskehykseen mukaan ja ilmastoasioista päästiin yhtä maata lukuun ottamatta yhteisymmärrykseen, Marin kertoi tyytyväisenä.

    On hyvä muistaa, että useaan asiaan Suomi ei voinut kompromisseja hakevana puheenjohtajana vaikuttaa. Monia asioita voidaan viedä helpommin eteenpäin neuvostossa vasta sitten, kun puheenjohtajuuskausi päättyy.

    Marinin ansiosta Suomen EU-kauden arvosana olisi voinut kivuta ilman brexitin jarruttavaa vaikutusta jopa kiitettävään.