Satovahingon korvaus perustuu normisatoon
Ne kasvit, joille korvausta voidaan maksaa, on säädetty valtioneuvoston asetuksella.
Korvausjärjestelmän ulkopuolelle jääviä aloja ovat muun muassa ensimmäisen ja toisen vuoden raivioilla viljeltävät kasvit, mansikka, hakamaa, luonnonniitty, luonnonlaidun, metsälaidun, suojavyöhyke ja viherlannoitusnurmi. Ulkopuolelle jäävät myös pysyvä laidun, hoidettu viljelemätön pelto ja kesanto.
Maaseutuvirasto antaa vuosittain määräyksen satovahinkojen korvaamisessa käytettävistä normisadoista korvaukseen oikeutetuille kasvilajeille. Vuoden 2013 satovahinkokorvauksen laskemisessa käytettävät alueelliset normisadot ovat oheisissa taulukoissa.
Mavi määrää satovahinkokorvauksen laskemisessa käytettävät yksikköhinnat vuoden 2014 alkupuolella.
Satovahinkokorvaushakemus on tehtävä lomakkeella 118 välittömästi vahingon tapahduttua ja ennen kuin sadonkorjuu vahinkoalalla aloitetaan.
Selvitykseen tulee kirjata tapahtuma-aika, vahinkoon johtaneet sääolot tarkasti, vahingon laatu sekä kyseessä oleva kasvilaji.
Jos vahinko on todettavissa vasta satoa korjattaessa, hakemuksen voi tehdä sadonkorjuun yhteydessä.
Hakemus on tehtävä kuitenkin hyvissä ajoin ennen sadonkorjuun päättymistä niin, että vahingot voidaan arvioida.
Sadonkorjuun jälkeen tehdyn hakemuksen perusteella korvausta ei myönnetä.
Satovahinkokorvaushakemus on jätettävä viimeistään 31.10.2013. Sokerijuurikasta koskeva hakemus on jätettävä viimeistään 2.12.2013.
Lomakkeella 118 voi tehdä myös pelkän satovahinkoilmoituksen. Pelkän ilmoituksen perusteella ei korvausta makseta, vaan korvausta halutessa tulee rastittaa myös sitä koskeva kohta.
Lomake toimitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Satovahingoista ja niiden korvaamisesta saa lisätietoa Hakuoppaan luvusta 15.
MT
Lomake 118 ja satovahinko-
korvaushakemuksen ohje
on saatavilla osoitteesta
www.suomi.fi tai kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Lomake on myös Vipu-palvelussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
