VIERASKOLUMNI Uusi demokratia on organisoitava
Viime aikoina on keskusteltu suoran demokratian lisäämisen tarpeesta. Kansalaisille ei enää riitä pelkkä äänestäminen, vaan erityisesti kunnissa tarvitaan uusia vaikuttamisen välineitä.
Toistaiseksi uuden demokratian keinoista on keskusteltu yksi kerrallaan. Erityisesti kunnissa olisi kuitenkin pohdittava, minkälainen kokonaisuus suoran demokratian käytännöistä voitaisiin sommitella.
Etenkin suurentuvissa kunnissa asukkaat pelkäävät arjen ympäristöjään koskevan päätöksenteon karkaavan liian etäälle. Yksi uuden demokratian keskeinen osatekijä on toimivaltainen kunnanosahallinto. Sen aluejaotus on mietittävä kansalaisten tarpeista lähtien.
Aina eivät vanhat peruskunnat ole parhaita vaihtoehtoja. Kunnaosahallinnon piirissä tulee olla ainakin osa perusterveydenhuollosta, kotipalvelut, kirjastot, neuvolat, päivähoito ja alakoulut sekä mahdollisuus vaikuttaa kaavoituksen periaatteisiin.
Todellinen kunnanosademokratia edellyttää alueperustaista budjetointia sekä tarkkaa pohdintaa keskitetysti ja hajautetusti hoidettavista asioista. Tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet, että näennäisen toimivallan alue-elimiä ei kannata perustaa.
Kansalaisraadit lisäävät kuntalaisten osallisuutta. Uuden demokratian vakavasti ottavassa kunnassa pohditaan, missä asioissa kansalaisraateja sekä muita asiantuntijoiden ja kuntalaisten yhteistyöfoorumeita kannattaa käyttää. Kansalaislähtöiset pohdinnat voivat liittyä kunnanosiin, mutta yhtä hyvin voidaan käsitellä yleisempiä asioita, esimerkiksi kaavoituksen periaatteita koko kunnassa.
On tärkeää päättää tavoista, joilla kansalaisfoorumien esitykset otetaan osaksi päätöksenteon valmistelua. Tähän on toistaiseksi kiinnitetty riittämättömästi huomiota.
Internetiin on mahdollista kehittää monelaisia kansalaisia ja päätöksentekijöitä palvelevia osallisuuden muotoja. Tähdellistä on kuitenkin huolehtia riittävistä resursseista, jotta varteenotettavat näkemykset kyetään siivilöimään ja valmistelemaan konkreettisiksi esityksiksi. Facebookpeukutusten seuranta ja keskusteluketjujen ihmettely eivät riitä.
Internet tarjoaa kansalaisille oivan mahdollisuuden esittää konkreettisia parannusehdotuksia. Kunnan kotisivulle voidaan tehdä selkeä käyttöliittymä, jonka avulla asukas voi merkitä karttaan kohdan, jossa on esimerkiksi päällystevaurio. Hän voi liittää mukaan selostuksen ja valokuvan. Jos organisointi on asianmukaista, ilmaantuu paikalle parin päivän kuluessa kunnan korjauspartio. Vastaavaa täsmäjärjestelyä on mahdollista soveltaa esimerkiksi kansalaisten palveluissa havaitsemiin puutteisiin.
Uuden demokratian muoto on myös osallistuva budjetointi. Kunnan talousarviossa varataan esimerkiksi 100 000 euroa lasten leikkipuistojen kehittämiseen. Lapsille annetaan mahdollisuus ideointiin ja parhaat ideat toteutetaan. Vastaava määräraha voidaan budjetoida esimerkiksi kirjastojen kehittämiseen. Kirjastojen käyttäjät saavat esittää uusia sisältöjä kirjastojen palveluihin.
Kunnissa on tähdellistä tunnistaa demokratiaa vahvistavat uudet mahdollisuudet. Niiden avulla pystytään sommittelemaan kansalaisvaikuttamisen kokonaisuus, jossa alueperustaiset, koko kuntaa koskevat ja internetissä olevat välineet täydentävät ja tukevat toisiaan. Kunkin erillisen keinon rooli ja huomioon ottamisen tavat on määriteltävä täsmällisesti. Monipuolisesti kansalaisten osallisuudesta huolehtiva kunta toteuttaa kunnan perusideaa: kunta on asukkaidensa muodostama yhteisö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
