Kehitysyhteistyö avaa ovia yrityksille
Kehityshankkeet opettavat suomalaisillekin, miten globaali ruokajärjestelmä toimii, Helsingin yliopiston professori Jari Valkonen painottaa. Yhteistyötä voitaisiin jatkaa muiden kehityshankkeita rahoittavien valtioiden ja yritysten kanssa.
”Kun isoimmat taloudelliset satsaukset on tehty, on tärkeää jatkaa, jottei rakennettu infrastruktuuri ja muutamat asiantuntijat jää sinne yksikseen.”
Tansaniassa näkee muun muassa paljon hollantilaisia ja tanskalaisia yrityksiä, jotka ovat jalkautuneet Afrikkaan markkinoimaan osaamistaan valtioiden välisen, virallisen kehitysyhteistyön vanavedessä.
”Suomalaisella puutarhatuotannolla on paljon tietotaitoa, jota voitaisiin laajemminkin hyödyntää kehitysyhteistyössä”, sanoo myös Puutarhanaisten puheenjohtaja Leena Luoto.
Hän on toiminut kummina Tansanian puutarhajärjestön Tahan hankkeessa Sansibarin saarella. Alan kehityspolku kulkee siellä hyvin samanlaista uraa kohti teollisempaa toimintaa kuin Suomessa aikanaan.
Suomalaisella tuotesuunnittelulla ja metallialan osaamisella olisi mahdollisuuksia siinä, että tansanialaiset voisivat tehostaa käsityövaltaista viljelytekniikkaansa.
”Polttomoottorilla käyviin koneisiin siirtyminen on liian hintavaa tuloihin nähden, joten siellä oli käyttöä oloihin sovelletuille, yksinkertaisille työkoneille.”
Sadon käsittelyn osaamiselle korjuun jälkeen on tarvetta. Esimerkiksi Sansibarin hedelmä- ja vihannestorilla viljelijöiden myyntipaikkaa suojaa nyt sateelta ja auringolta rullattava katos Helsingin tukkutorin malliin.
Myös saaren ensimmäinen aurinkoenergialla toimiva kaivo sekä tuotteiden keräilyvaraston jäähdytystekniikka on suunniteltu yhteistyössä puutarhanaisten ja suomalaisten laitevalmistajien kanssa.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
