Ikonen: Hyvinvointialueiden valtionohjausta tiivistetään syksyn aikana

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan huolet liittyvät täällä hetkellä erityisesti Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Kanta-Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tilanteeseen. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto.  

Hyvinvointialueiden valtion ohjausta tullaan tiivistämään syksyn aikana, kertoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.).

Tiiviimmällä ohjauksella on Ikosen mukaan määrä auttaa erityisesti niitä alueita, joilla on erityisiä haasteita.

”Tällä hetkellä erityisesti huolet liittyvät Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Kanta-Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tilanteeseen”, Ikonen sanoi tiedotustilaisuudessaan Helsingissä.

”Näiden alueiden kanssa käydään tarkentavat keskustelut syksystä alkaen”, Ikonen jatkoi.

Ikosen mukaan hyvinvointialueiden kanssa käydään keskustelua alueiden tilanteesta ja pohditaan, miten valtio voisi olla alueiden tukena.

”Alueiden kanssa käydään myös yhteistä arviointia siitä, mitä alueilla vielä voitaisiin tehdä ja mitä mahdollisesti muualla on tehty onnistuneesti. Osa hyvinvointialueista on löytänyt keinoja, joilla toimintaa on saatu tehostettua. Nämä keinot on nyt saatava kaikkien käyttöön”, Ikonen painotti.

Ikosen mukaan valtiolla on viime kädessä vastuu palveluiden turvaamisesta kaikille suomalaisille.

”Jos näyttää siltä, että jokin alue ei sitten selviä edelleenkään tehtävistään, voi myös arviointimenettelyn käynnistyminen tulla kyseeseen”, Ikonen sanoi.

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen pitää hyvinvointialueiden tunnuslukujen valossa todennäköisenä, että lähiaikoina valtio voi joutua käynnistämään arviointimenettelyjä joidenkin alueiden kohdalla.

Ahosen mukaan arviointimenettely on viimesijainen keino, jolla valtio yhdessä hyvinvointialueen kanssa lähtee miettimään toimenpiteitä, joilla välttämättömät palvelut turvataan ja talous saadaan tasapainoon. Tässä yhteydessä sovitaan myös toteutettavien toimenpiteiden aikataulusta.

”Kyse ei ole rangaistuksesta, vaan siitä, että valtio viime kädessä vastaa siitä, että peruspalvelut kaikille ihmisille tulee turvattua”, Ahonen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ahosen mukaan valtiolla on valmius jo syksyn aikana käynnistää arviointimenettelyjä, jos tilanne esimerkiksi talouden tunnuslukujen tai palvelujen järjestämisen suhteen on niin huono, että arviointimenettelyille on tarvetta.

Myös ensi keväänä saattaa käynnistyä Ahosen mukaan arviointimenettelyjä, kun nähdään hyvinvointialueiden toteutuneet tilinpäätöstiedot tältä vuodelta ja alueiden ensi vuoden talousarviot.

Ikoselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, millä perusteella edellä mainitut kuusi aluetta ovat valikoituneet tiiviimmän ohjauksen kohteiksi.

Ikosen mukaan hyvinvointialueiden tilanteet ovat lähteneet Suomessa eriytymään, sillä osalla alueista tilanne näyttää erittäin hyvältä, ensi vuoden talousarvio on ylijäämäinen ja ne pystyvät turvaamaan palvelut ja myös pääsemään asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin.

”Näiden nimettyjen alueiden osalta sopeuttamispaine ja haaste maaliin pääsemisessä vaikuttavat kaikkein suurimmalta. Olemme ajatelleet, että näiden alueiden kanssa on erityistä hyötyä siitä, että istumme samaan pöytään ja haemme keinoja, mitä valtio voi tehdä, mitä alue voi tehdä vielä lisää, mitä voidaan oppia muilta alueilta”, Ikonen muotoili.

Ahonen korosti, että kuuden alueen kanssa käytävät keskustelut eivät ennakoi sitä, että juuri ne joutuisivat arviointimenettelyyn.

”Näiden alueiden osalta halutaan yhdessä lähteä miettimään polkua eteenpäin ja tunnistaa keinoja, joilla voidaan välttää mahdollisia järeämpiä ohjauskeinoja”, Ahonen sanoi.

”Arviointimenettelyn pitää aina perustua lain kriteerien täyttymiseen, koska sillä tullaan rajoittamaan hyvinkin paljon yksittäisten alueiden osalta itsehallintoa eli kansanvaltaisuuden toteuttamista”, Ahonen painotti.

Ikonen muistutti tiedotustilaisuudessa, että sote-menojen kasvu on merkittävä haaste koko Suomen julkiselle taloudelle.

Ensi vuonna hyvinvointialueiden rahoitus on Ikosen mukaan yhteensä noin 26,2 miljardia euroa eli lähes kolmasosa valtion budjetista. Rahoitus kasvaa tämän vuoden rahoitukseen verrattuna noin 2,2 miljardia euroa.

Tiedotustilaisuudessa esiteltyjen lukujen mukaan rahoitus kasvaa ensi vuonna eniten Vantaan ja Keravan sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla, joissa kasvua on 13 prosenttia. Seuraavaksi eniten rahoitus kasvaa Lapin, Länsi-Uudenmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla, joissa kasvua on kymmenen prosenttia.

Vähiten rahoitus kasvaa Etelä-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilla, joissa kasvua on kuusi prosenttia. Keskimäärin hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa yhdeksän prosenttia.

Ahosen mukaan kaikilla hyvinvointialueilla tarvitaan lisätoimia, jotta asukkaille voidaan tarjota hyvinvointipalvelut myös tulevina vuosina.

Hänen mukaansa valtio on tiukentamassa myös hyvinvointialueiden investointien ohjausta sen välttämiseksi, että alueet velkaantuisivat esimerkiksi sairaalainvestointien vuoksi.

”Tähän liittyen meillä on ollut käynnissä jo viime keväästä lähtien erillinen työryhmä, joka vuoden loppuun mennessä tekee ehdotukset siitä, kuinka investointien ohjaukseen liittyvää hyväksymismenettelyä voidaan kiristää ja kuinka alueiden ohjauksen tueksi kyetään luomaan erilaisia malleja vaikkapa kustannushyötyanalyysien tekemiseen”, Ahonen kertoi.