Aholan karja kunnostaa maisemaa
Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten maisemasuunnittelija Sanna Seppälä kertoo Teppo Aholan tilalla, mitä ympäristösopimusalueelta toivotaan. ”Valoa pitää riittää maahan asti. Tarkoitus on, että perinnebiotoopilta toivottavat kasvit kasvavat”, Seppälä toteaa. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoMerikarvia (MT)
Merikarvialla sijaitsevan Aholan tilan karja on kunnostautunut maisemanhoidossa. Isäntä Teppo Ahola on jo vuosien ajan vienyt karjaansa laiduntamaan alueille, joista on tehty ympäristösopimus. Sopimuksen on tarkoitus parantaa luonnon monimuotoisuutta ja maisemia.
Aholan tilalla on 500 eläintä, joista osa käy sadan hehtaarin sopimusalueilla kesäisin. Karjan laiduntamat ympäristösopimusalueet sijaitsevat noin seitsemän kilometrin päässä tilalta järvien rannoilla.
”Maisemat rannoilla ovat parantuneet selvästi. Alueen järvet kuivattiin kauan sitten, ja ne ovat sen jälkeen olleet hyvin pusikoituneita”, Ahola muistelee.
Parhaillaan Ahola pohtii uuden alueen valjastamista ympäristösopimusalueeksi. Rannikolta löytyisi ruovikkoalue, joka on ennen ollut meren pohjaa.
Mahdollisen sopimuskohteen tarkastelussa apua on Neuvo 2020 -ohjelmasta.
Maaliskuussa avautunut Neuvo 2020 korvasi vanhan tilaneuvontajärjestelmän. Tilaa kohden neuvontaa voi saada 3 500 euron edestä ohjelmakauden aikana.
Nykyinen neuvontapalvelu tarjoaa asiantuntija-apua muun muassa ympäristösopimukseen sopivien kohteiden tunnistamiseen. Ympäristösopimusta voi hakea, jos tilalta löytyy esimerkiksi perinnebiotooppeja eli perinteisten maankäyttötapojen muovaamia luontoalueita.
Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten maisemasuunnittelija Sanna Seppälä neuvoo viljelijöitä ympäristöasioissa Satakunnan alueella.
”Viljelijän kanssa tarkastellaan yleensä ensin kartasta, missä mahdollisia ympäristösopimukseen sopivia kohteita voisi olla. Niitä voivat olla esimerkiksi pellon ja metsän väliset monimuotoiset reunavyöhykkeet, metsäsaarekkeet ja perinnebiotoopit”, Seppälä kertoo.
Maastokäynnillä neuvojan kanssa voi keskustella kohteiden mahdollisuuksista ja niiden hoidosta. Ympäristösopimusalueille saa tällä ohjelmakaudella tukea 450 euroa hehtaaria kohden.
”Kohteiden hoito on siis rahallisesti järkevää. Lisäksi eläimet saavat laidunnettavaa pinta-alaa ja maisemat avartuvat samalla”, Seppälä sanoo.
Neuvontakäynnin hinta on 63 euroa tuntia kohden, mutta siitä laskutetaan vain arvonlisäveron osuus, jonka viljelijä voi vähentää verotuksessa.
Neuvojan voi kutsua myös katsomaan aluetta, jolle on jo tehty ympäristösopimus. Tällöin vierailulla voi esimerkiksi tarkastaa, onko alueella lisäraivauksen tarvetta.
Olemassa olevaa hoitosuunnitelmaa voidaan neuvontakäynnillä yhdessä päivittää ja sen toteutumista seurata. Jos alueen hoitoon ei ole karjaa, mietitään viljelijän kanssa hoitoon tarvittavaa työtä ja mahdollisuuksia sen tekemiseen.
Aholan eläinten laiduntama rantaniitty voi hyvin. Puustoa ei ole liian tiheään, ja järviruoko on selvästi vähentynyt laidunnuksen ansiosta. Ilman eläimiä alue olisi täynnä korkeaa ruovikkoa. Merikarvialla on runsaasti karjatiloja, joten perinnebiotooppien hoitoon löytyy työvoimaa eläimistä.
”Aluetta rajaavat aidat on pystytettävä kunnolla. Huonot aidat teettävät paljon lisätöitä, kun on etsittävä hukkaan mennyttä karjaa”, Ahola sanoo.
Aita suojelee eläimiä myös alueella silloin tällöin liikkuvilta petoeläimiltä.
Isäntä siirtää karjaa rannalle todennäköisesti heinäkuun puolella. Laiduntavia eläimiä Ahola käy tarkkailemassa pari kertaa viikossa.
Merenrannan mahdollista ympäristösopimuskohdetta varten on vielä tiedusteltava alueen mökkiläisiltä, miten he suhtautuvat laiduntaviin eläimiin.
Matti Riitakorpi
Juttusarja on ideoitu yhteistyössä maa- ja kotitalousnaisten
maisema-asiantuntijoiden kanssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
