Emma Kari: Hyvin pian ratkeaa, miten biokaasulaitosten rakentamista ja kiertotaloutta edistetään käytännössä

Emma Karin mukaan kaikkien hallituspuolueiden tahtotila on auttaa suomalaisia ruuantuottajia kannattavuuskriisin taklaamisessa ja irtipääsyssä fossiilisista polttoaineista ja lannoitteista. Kuva: Sari Gustafsson

Suomen ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen edellyttää vuoteen 2030 mennessä yli sataa uutta biokaasulaitosta eri puolille Suomea sekä monia muita ponnisteluja kiertotalouden edistämiseksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) kertoo, että tavoitteen toteuttamisen keinoista ilmoitetaan pian. Vielä on auki, millaisia kannustimia ja keinoja tavoitteen nopeaksi saavuttamiseksi tarjotaan.

Karin mukaan kaikkien hallituspuolueiden tahtotila on auttaa suomalaisia ruuantuottajia kannattavuuskriisin taklaamisessa ja irtipääsyssä fossiilisista polttoaineista ja lannoitteista.

"Meillä on valtava paketti pöydällä, mutta tietoja on luvassa lähipäivinä", Kari sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina Helsingissä. Nopeita tukia ja toimia tarvitaan joka tapauksessa.

Johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta täydentää, että energian ja lannoitteiden hintojen noustua ja huoltovarmuuden turvaamiseksi päättäjillä on kasvanut halukkuus myöntää tukia kotimaisen energian ja lannoitteiden tuotantoon.

Hallituksen tavoitteiden mukaisesti kotimaan luonnonvarojen kokonaiskulutus ei saisi vuonna 2035 ylittää vuoden 2015 tasoa.

Suomessa luonnonvarojen kulutus on huomattavasti suurempaa per asukas kuin muissa EU-maissa keskimäärin.

Suomen kotimainen kulutus on noin 29 tonnia henkeä kohden, kun kestäväksi tasoksi on arvioitu 3–8 tonnia. Suomen ylikulutuspäivä on tänä vuonna jo 31. maaliskuuta. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset ovat kuluttaneet kolmessa kuukaudessa oman osansa uusiutuvien luonnonvarojen vuotuisesta käytöstä.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvitystyön luonnonvarojen käytön vähentämiseksi.

"Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten talous, luonnonvarojen käyttö ja luonnon monimuotoisuus liittyvät toisiinsa, ja miten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa talouteen”, Kari sanoo.

Sekä Suomessa että globaalisti suurennuslasin alla ovat muun muassa peltojen raivaaminen ja metsien käyttö. Suomessa on myös säädöksiä, jotka jarruttavat muun muassa kiviaineksen sujuvaa jatkokäyttöä. Säädökset on käytävä läpi, jotta kiertotaloudelle ei ole esteitä.

Suomi on myös riippuvainen metallimalmien ja fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Ratkaistavana on, voimmeko kierrättämällä, korjaamalla ha uudelleen käyttämällä vähentää riippuvuuttamme raaka-aineista.

Karin mukaan luonnonvarojen käytön pienentäminen ei heikennä hyvinvointia, kunhan saamme ohjauskeinoja kiertotalouteen ja investointeihin. EU avittaa tavoitteissa.

Tulevaisuuden tavoitteita ovat muun muassa sellutehtailta talteen otetun hiilidioksidin tuotteistaminen, uudistava viljely ja kasviproteiinien tuotannon lisääminen muiden teknologisten innovaatioiden ohella.

Samaan aikaan kierrätystä tehostetaan. Esimerkiksi tekstiilien kierrätyksessä Suomi on edelläkävijä, sillä tekstiilien erilliskeräykseen velvoitetaan ensi vuonna.

Myös EU:lta odotetaan säädöksiä, joilla tuotteiden korjattavuutta, elinikää ja kierrätettävyyttä parannetaan.

Business Finlandille on jo myönnetty 110 miljoonaa euroa vauhdittamaan kiertotaloutta. Lisää tukia ja ohjauskeinoja on luvassa. Myös kuntien kanssa solmitaan kiertotaloutta edistäviä sopimuksia.

Lue myös:

Tuore jätesuunnitelma edellyttää: Suomeen rakennetaan yli sata biokaasulaitosta ja lantaa aletaan käsittelemään urakalla